Leipomuksia


Leivoin viime viikolla Valion ohjeilla pieniä juustopiiraita. Ja kylläpä ne olivatkin herkullisia! :)
Olen ostanut Halpa-Hallista edullisia silikonivuokia, joita ajattelin kokeilla myös piiraiden tekoon. Ovat muuten todella käteviä ja puhdistuvat astianpesukoneessa yläritilällä, ei tarvitse käsin jynssätä.

Ensin taputtelin pohjan taikinan vuokiin. Tein kaksinkertaisen annoksen ja sain 22 piirasta.



Sitten laitoin täytteitä; minulla oli kaapissa valmiina pekonipaketti, pakasteesta otin paketillisen kaupan herkkusieniä (pystyy pakastamaan, pannulla menee aivan ruskeaksi, mutta ei haittaa makua,) ja yhden sipulin. Kaikki pannulle hautumaan hetkeksi, sekaan hitusen mustapippuria, ripaus suolaa ja paprikajauhetta. Täytteet pohjalle, päälle palanen Aura-juustoa ja ihan tavallista Arkijuustoa. Toki esim. Mozzarellasta olisi saanut paremman maun ja värin.


Minulla ei ollut kaikkia Valion ohjeen aineksia, joten tuunasin oman version. :)
Juuston päälle laitoin halkaistuja kirsikkatomaatteja ja hitusen oreganoa.
Maku oli todella hyvä ja kaikki on syöty parempiin suihin!

Alla vielä Valion Juustopiirasten ohje.



Valmistusaineet

100 g Valio voita
3 1/2 dl vehnäjauhoja
3 1/2 rkl kylmää vettä

Täyte

1 pak (140 - 170 g) pekonia
2 - 3 (200 g) sipulia
200 g herkkusieniä
2 pak (à 100 g) Valio Mustapekka® makea chili tuorejuustoa Valitse tuote

Pinnalle

kirsikkatomaatteja , paprikaa ja/tai pinjansiemeniä
Nypi voi, vehnäjauhot ja vesi murumaiseksi seokseksi. Sekoita taikinaksi.
Painele taikina muffinipellin syvennysten pohjalle ja reunoille 2 - 3 cm:n korkeuteen.
Hienonna pekoni ja sipulit. Viipaloi sienet. Ruskista pannulla.
Jaa täyte syvennyksiin. Leikkaa molemmat juustot viideksi siivuksi. Nosta siivut piiraiden kansiksi.
Koristele viipaloiduilla kirsikkatomaateilla, kuutioidulla paprikalla ja/tai pinjansiemenillä.
Kypsennä uunin keskitasolla 225 asteessa 15 - 17 min tai kunnes kypsiä.
Pienet juustopiiraat

Kirjaesittelyä

Löysin kirjastosta mielenkiintoisen kirjan, minkä haluan esitellä myös teille.
Kirja itsessään on aika laaja ja sieltä voi olla vaikea poimia juuri itselle "tarkoitettuja" ideoita, mutta aina kannattaa katsella kuvia avoimin silmin ja poimia itselle ne parhaat ideat, tutkia kirjaa aina uudelleen ja uudelleen. :)



Kirjassa oli monenlaisia aihealueita:










Minusta aihealueet oli kuitenkin rajattu kivasti.
Itse löysin mm. seuraavat mielenkiintoiset ideat.




Kahdella erikokoisella pöytäliinalla on saatu aikaan näyttävä kattausliina. Usein itselläkin on vain pienempiä liinoja tai kangaspaloja. Itse olen kyllä käyttänyt paneeliverhojakin kaitaliinana ison liinan päällä tai joskus esim. joulun aikaan olen laittanut laatikoista "korokkeen" pöydän keskelle tai takaosaan ja päällystänyt sen löysästi paneeliverholla tms.

Servettien taitteluvinkkejä on kirjat täynnä, mutta aina tahtoo itsellä olla ne samat mallit käytössä. Tässä on minusta mukavan näköinen taittelumalli, mihin tosiaan voi yhdistää sitten vaikka teemaan sopivan irtokuvan.

Mukavia kattaushetkiä!
-Anne-


Onnea Ylioppilaalle!


Voi että, luin äsken mukavaa uutista täältä netistä! Kummityttömme on kirjoittanut Ylioppilaaksi! PALJON ONNEA, RIIKKA!

Nyt vain juhla-asua suunnittelemaan ja lahjatoiveita täyttämään. Kylläpä onkin ihana antaa jotain tarpeellista lahjaksi kotoaan pois muuttavalle nuorelle. :) Itsekin muistan, miten pyyhkeet, pussilakanat, kupit ja kipot olivat kaikki niin tärkeitä ja tarpeellisia, kun aloimme perustamaan omaa ensimmäistä kotiamme. Onhan niistä paljon jäänyt pois matkan varrella ja vaihtunut enemmän oman tyylisiksi, mutta kyllä sitä nuorena osasi olla niin kiitollinen, kun sai jotain uutta ja omaa.

OIKEIN PALJON ONNEA KAIKILLE KEVÄÄN YLIOPPILAILLE!


                                                -Anne-

Idea käsityölehdestä

Löysin aika mukavan idean Suuresta Käsityölehdestä 4/2010 s. 78


Itse ehkä vähän tuunaisin ideaa ja en käyttäisi varmaankaan varsinaisena laukkuna sitä. Mutta, olisihan se kaunis vaikka hyllyn reunalla ja jonkin kuvan voisi liimata vaikka päätyyn. Mutta, kädentaidon harrastajille tästä voisi olla jotain hyötyä, siksipä siis hyvä kiertämään! :)



Lisää innostavia ideoita löydät Raija Puukon, Marjo Koivumäen ja Satu Kontisen kirjasta "Anna hyvän kiertää-Ekoaarteet omin käsin." (Atena 2009)

Sisustusideoita


Pellavaiset verhoni ovat kaivanneet jo pitkään kunnon ripustuslenkkiä. Halusin mahdollisimman huomaamattomat ja aluksi käytin "hengetöntä" kuitunarua, se meni helposti poikki ja tipahteli lattialle. Löysin kätköistäni valkoista paperinarua ja koristekristallit, jotka olen joskus ostanut Ellinellistä (www.ellinelli.com). Nyt nekin pääsevät oikeuksiinsa ja tuovat piristystä verhoihin. Ne ovat kuitenkin huomaamattomat, eivätkä tule liikaa esiin.

Minulla on nyt jokin ruusuvillitys, vaikka en niistä aikaisemmin ole kovinkaan paljon välittänyt. Kirpputorilta löysin uudenveroisen lasisen valkoiseksi huurretun kukkaruukun, mihin ruusu sopii mainiosti.

Meillä on tämä sisustus osittain sellaista "mummolatunnelmaa"... ihan tarkoituksella. Koti on paikka missä rauhoitutaan ja missä saa olla oma itsensä ja tehdä mitä haluaa, jos huvittaa. :)
Meillä on aika hiljaista myös. :) Kumpikaan ei kaipaa "rammareita" huutamaan, kun töissä on ääntä yllin kyllin. Tykkäämme entisvanhasta ja historiasta. Meillä on kuvia tässä paikassa asuneista ihmisistä ja lisää tulee, kunhan saadaan ne seinälle. Minulla on ajatus, että laittaisimme vanhoja valokuvia ikkunanpokiin. Siis, ikkunanpoka lasineen olisi ikäänkuin taulun kehys, kuvat tulevat sinne lasin taakse... mutta, siitä myöhemmin jahka saan idean esille.

Sellaiseksi yritämme kotiamme rakentaa, pikkuhiljaa. Meillä on jonkin verran vanhoja huonekaluja 40-luvulta ja sitten on tietenkin uuttakin mukana. Värimaailma on hyvin rauhallinen ja harmooninen; valkoista, beigeä, harmaata, mustaa ja ruskeaa. Pieniä värisävyjä limeä, liilaa ja vanhanajan punaista nyt tyynynpäällisissä. WC.stä löytyy pinkki matto, mikä piristää kyllä mukavasti heti aamusta kun sinne menee itseään laittamaan.
Makuuhuone ja oleskelutila etsivät vielä sisustajaa, mutta eiköhän niihinkin jokin tyyli löydy, ajan kanssa.


Kiikkustuolin kaunista muotoa en ole halunnut peittää millään kankaalla. Pään pehmikkeeksi olen asetellut äitini tekemiä käsitöitä; vihreä on oikeasti vauvan peitto ja valkoinen on pitkä huivi. Vihreässä on samaa sävyä kuin ruusutyynyliinoissa.


Kirpputorilta löytyi myös tämä ihana ruskeanharmaa kukkaruukku. Oikeastihan ordidealle pitäisi varmaankin olla sellainen läpinäkyvä ruukku, mutta jospa se tässäkin kasvaisi. :)



Takka-leivinuunin päälle olen laittanut palan historiaa ja vähän uuttakin. Isänmaallisina ihmisinä halusimme viirit näköpaikalle. Sieltä ne muistuttavat meitä elämän arvokkuudesta.


Sisustusniksinä kerron teille, että tuohon kranssiin on laitettu valkoinen paperinaru ja narun päät ovat painavan ämpärin alla. :) Uusiin seiniin ja tiloihin haluaa mahdollisimman vähän naulan reikiä, joten niksejä täytyy kehitellä.

Ja pitäähän sitä kissankin olla uunin pankolla... ja kukas siellä muukaan kuin ystävämme Calle Aukusti!


Suuta hymyyn vetävä taulu on löytänyt paikkansa keittiön verhotangosta.


  Ruusut laitoin kuivumaan, ajattelin kerätä niitä pikkuhiljaa keittiön kaapin päälle... tiedän juu, että pölyä keräävät... mutta, ainahan ne voi sitten heittää pois, kun kyllästyy. :)


Tykkään pitää isoja pöytäliinoja ja usein meillä onkin ollut verhojakin pöydällä. Nyt minulla ei kuitenkaan ollut yksiväristä niin isoa kangasta eikä verhoa, joten yhdistelin entisiä kaitaliinoja.
Nuo tuolit olen muuten päällystänyt Jotexin kerni-pöytäliinakankaalla. Aluksi se oli pöytäliinana, mutta sitten tarvitsin sen tuolinpäällisiksi. :) Tuolit pystyy hyvin pyyhkimään, eikä tarvitse niin kovasti varoa, vaikka valkoiset ovatkin.


Ripustuksia


Canvas-taulu koki muodonmuutoksen ja sai ihan uuden käyttötarkoituksen. Olin niin innokas, etten hoksannut kuvata "asennusvaihetta", mutta se meni suurinpiirtein näin:
1. Päällystin Canvas-taulun kaksinkertaisella pellavatyyppisellä kankaalla.
Kangas on kiinnitetty taulun taakse ihan yksinkertaisesti maalarinteipillä. Sen saa siis hyvin pois jos kyllästyy.
2. Kangas on ihan tarkoituksenmukaisesti löysähkö, jotta se olisi luonnollisemman näköinen.
3. Kiinnitin lasitauluun pellavanvärisen tukevan narun ja pyöritin sitä pari kertaa seinässä olevan ruuvin ympärille.
4. Nostin lasitaulun ilmaan, (naru edelleen hyvin kiinni ruuvissa) ja kiinnitin canvas-taulun ruuviin.
5. Laskin lasitaulun varovasti toisen taulun päälle ja kas, se on valmis!
Eli lopputuloksena tuli todella hieno uusi taulu. Lasitaulu olisi itsessään ollut liian pieni ja Canvas-taulun kuva ei ollut muuhun sisustukseen sopiva. Homman voi kuitenkin purkaa, niin halutessaan.



Tässä kuvassa taulu näyttää vielä pienehköltä, mutta oikeasti se on ihan mukavasti lähes tv:n kokoinen. Kuvakulma olisi voinut olla parempi. :)
Olen vielä miettinyt, että lasitaulun molemmin puolin voisi laittaa pystyraidat pellavanvärisestä vanhanajan pitsistä, mutta sitä ei nyt ollut varastossa, joten katsotaan myöhemmin.Taulu on ihan yksinkertaisuudessaan kaunis näinkin.


Sain ystävältäni lahjaksi ihanan Pentikin Pallo Kynttilänjalan. Se löysi heti paikkansa tv-tason päältä, yhdessä häälahjaksi saamamme parin ääreltä.



Surrurrur... ompelua

Minulla on ompelumania. :) Kävin kangaskaupassa edullisilla ostoksilla (kilokankaita) ja nyt on ompelukone surissut iloisesti. Minä, joka en ole tehnyt käsitöitä moneen vuoteen, jos ei housun lyhentämisiä ja korjauksia lasketa. Nyt on hirmuinen into tehdä kaikenlaista ja oikein ahmin ideoita käsityölehdistä ja netistä. Ideoita vaan tulee jostain. :)

Äidille tein äitienpäivälahjaksi kauniin pöytäliinan. Tykkäsin siitä kyllä itsekin todella paljon. Kangas itsessään oli aika lirua, ompelin toisen puolen jämäkästä verhokankaasta. Nyt liinaa voi oikeastaan pitää kumminpäin haluaa.





Ei siitä liinaa tullutkaan, tuli verho...



Keittiö sai myös uutta ilmettä uudella verholla. Nyt olen verhoon erittäin tyytyväinen. Kyllä siihen on ehditty jo monenlaista kokeillakin, mutta tämä toistaa nyt kaapistojen sävyjä ja tyyliä. On huomaamaton, mutta kuitenkin näyttävä.
Ensin ajattelin tehdä valkoisesta kankaasta ison pöytäliinan, mutta se olisi jäänyt hiukan liian lyhyeksi. Verhoonkin tarvittiin pari lisäkaistaletta kumpaankin reunaan, mutta minusta ne sopivat siihen oikein hyvin. Sattumalta olivat juuri samaa sävyäkin kaapin listojen kanssa.  Kangas on läpikuultava, kuten olohuoneenkin verhot, luonnonvalo pääsee hyvin läpi. :)


Ja olihan mukana myös apulainen, tottakai! :)


Sohvatyynyt saivat uudet päälliset. Ostin ruusuista verhoilukangasta kilokangaslaatikosta, myöskin.. Niistä sai tukevat tyynynpäälliset, toinen puoli on ommeltu pellavatyyppisestä verhokankaasta. Tyynyt ovat kaksipuoleisia eli on aivan sama, miten näin niitä sohvalle asetellaan, sopivat ne aina tyyliin. :) Kuvissa tyynyt näyttävät hirmu liruilta, kyllä ne oikeasti paksumpia ovat! :)
Samoin yläkuvassa punaisen tyynyn läpi hohkaa sisätyyny, oikeasti se ei kyllä näy. :)
Tarkkasilmäiset ehkä huomasivatkin, että en ole vielä ommellut tyynyliinoja kiinni, jospa tänä iltana sitten.


Vanhanajan ruusukangasta ostin alunperin tähän tuoliin. Kylläpä se onkin nyt hieno ja kangas sopii siihen paljon paremmin kuin aikaisemmat kirkkaat yksiväriset. Nyt se on arvokkaamman näköinen. Tähän tuoliin päällinen on todella helppo vaihtaa, työntää vain alapuolelta istuinosan irti, asettaa kankaan ja painaa takaisin. Me emme ole halunneet entisöidä näitä huonekaluja sen kummemmin. Ajanpatina ja elämänjäljet saavat näkyä.




Uudistunut Blogi

Tervetuloa uudistuneeseen Blogiini!
Kesän ja kesäloman lähestyminen on taas saanut uusia ideoita liikkeelle ja niinpä blogikin sai uuden ilmeensä sen myötä. Nyt se on vieläkin enemmän minun näköinen ja ajatuksiani lähellä. Tämäkin on sellaista hommaa, ettei kukaan ole "Seppä syntyessään" eikä heti hoksaa kaikkea. :) Onneksi on elämässä on aina vara korjata ja lisätä, joskus myös vähentääkin.

Elämässäni puhaltaa nyt vähän muutenkin uusia tuulia, joista myöhemmin lisää. :)
Yritänpä ehtiä nyt tämän sateisen viikonlopun aikana kuvaamaan teille kauniita kuvia ja uusia ideoitani.
Nautitaan sadepäivästä ja tulevasta Äitienpäivästä!
Kaikenlaiset Äidit ovat päivänsä ansainneet, olivatpa he sijaisäitejä, varamummoja, varaäitejä, kakkosäitejä, isoja tai pieniä äitejä, kissojen tai koirien äitejä tai ihan mitä tahansa!
Ihanaa Äitienpäivää Kaikille Äideille!

terveisin, Calle Aukustin Äiti


Onnistumisen hetkiä

Ihanan aurinkoista iltaa, Ystävät!
"Elämässä onnistaa, kun vain jaksaa ponnistaa.".. eikös se näin sanonut jo vanha runon sutkautuskin. :)
Ja tänään olen saanut huomata sen.
Kun oikein jaksaa yrittää ja olla kärsivällinen, menettää hermonsa muutaman kerran, murehtia, surra, iloita, epäonnistua ja pettyäkin... niin vain asioilla on tapana järjestyä.

Joskus siihen tarvitaan vain yksi ihminen, eikä se tarvitse olla edes kovin tuttu. Joku ihminen, joka osaa asettaa sanansa oikein, juuri oikealla hetkellä.

Tänään olen huomannut sen, että koskaan ei kannata luovuttaa eikä antaa periksi. Aina löytyy jokin ratkaisu, kun antaa siihen itse vain mahdollisuuden. Lopulta huomaa, että näinhän sen oli tarkoituskin mennä.

Onnistumisen hetkiä myös, Sinulle!

Sisustusvinkkejä Ystäville

Eilen sain mukavan puhelinsoiton, missä minua pyydettiin antamaan sisustusvinkkejä olohuoneeseen ja muihinkin tiloihin vastamuutettuun rivitaloasuntoon. Sohva löysi hienosti paikkansa ja muutkin huoneet jäivät muhimaan vielä mieleeni. Kaikista parhaiten minulle jäivät mieleen asunnon omistajan ihanat taulut, joita meillä ei juuri ole. Ne kyllä toivat mukavasti kodikkuutta ja väriä.
Uusia ideoita pursuten; Anne

Kevätmielellä



Ihanaa kevään tuntua on jo ilmassa. Tässä muutama vuosi sitten ostamani "Kevätjuhla"-kangas laitettuna ison styrox-levyn päälle. Taulu etsii vielä seinäänsä.
Ihanaa kevättä, Sinulle!