Olohuonetta pukkaa

Meillä on nyt niin hempeetä... Ainakin verhoissa. :D
Löysin Halpa-Hallin ale-korista taas samoja pitsiverhoja kuin aiemmin, mutta keväisen vihreänä. Ja pitihän ne poimia heti talteen. Näin pimeänä aikana halusin runsaat verhot, mutta kuitenkin sellaiset mistä valo tulee läpi. Lisäsin vain vihreät entisten lisäksi. Kevään ja kesän lähestyessä otan vaaleanpunaiset tuolta välistä pois.



Jos oikein tarkkaan nyt katsotte, niin keittiön ikkunassa ja pöydällä on vaaleanpunainen pallokuosinen verho. Pallot tosin eivät näy kuvaan asti.





Minä olen aivan ilmeisesti tulppaani-ihminen! Heti kun niitä tulee kauppoihin haluan ostaa niitä. Harmi vain, kun ne kestävät kauniina niin vähän aikaa.








Siinäpä se rauhan tyyssija nököttää... Kiikku on kyllä sellainen paikka, että siinä rauhoittuu vaikka olisi kuinka pahalla päällä. :) Tosin minähän en nykyään enää hermostu, enhän. :)


 Partyliten kynttilälasit saivat tulppaanit somisteekseen.

Ja nyt mää alan käydä tuon kodinhoitohuoneen kimppuun!

Reipasta päivää!

-Anne-

Ja mittään en oo saanu aikaiseksi...

Ja kyllä mua nyt niiin ärsyttää. Mittään en saa aikaiseksi, mittään en oo teheny ja tätä blogiakin pittää muuttaa koko ajan. En oo tyytyväinen, kodinhoitohuone ei oo hyvä, patjat on huonot, lunta on pihalla ja uloskaan ei viiti mennä. Sukset tönöttää porraspielessä ja metriäkään en oo hiihtänyt. Mieli kyllä tekis, mutta ei oo latua ja aina pitäs autolla lähteä ja on se hankala. Ei oo kyllä urheilukamppeitakkaan, aina on ne samat tuulihousut. Onkohan nekin jo kohta puhki, haalistunneet ainakin on ja mittään lämpöäkään ei oo. Niin pitäs toppatakilla hiihtää ja hikihän siinä tullee, ei oo urheilupipoa ja sekin pitäs hommata.

Niin on pyykit pitkin lattiaa, pursuavat kuivurista. Ovat sentään puhtaita. Kissankarvoja on joka paikka täynnä, pyykkikoneessakin. Miten lie sinnekin joutuneet? Ei oo hyvä mikkään, liian paljon tavaraa. Pitäis laittaa kirppis pystyyn, en kyllä lähe viemään mihinkään. Ostaiskohan kukkaan?

Ja housut kiristää, ahistaa ja ärsyttää. Ei oo hyvä, maha on paksu ja takamuskin levennyt. Ja kyllä sitä pittää olla saamaton. Kävinhän sentään yhen kerran salilla sunnuntaina ja tulihan siitä hyvä mieli, mutta kun... ja onhan mulla niitä omiakin vehkeitä, kun vaan jumppailis.

Ja karjalanpiirakka on niin hyvvää, etenkin kun siihen laittaa juustoo ja mikroon. Kyllä niitä kolme menee kevyesti. Onhan se maha kipiä sitten ja taas leviää, mutta kun on se niin hyvvää. Ja minähän en sitte jälkeen joulun oo suklaata syöny, niin on saaneet olla itekseen rasiassa. Ja yhtään ei oo sitte missään näkyny. Mihin lie sekin käyttämättä jätetty energia menny?

Ja mihin tuolta telekkaristakin on kaikki sisustusohjelmat häipyneet? Uusintoja vaan tulee ja jotain muuttouudistusohjelmia, mutta missä on T.I.L.A. ja muut vuosien suosikkiohjelmat? Ei oo pyhäaamukaan ennää niinku ennen, kun piti niitä nousta vahtaamaan... nyt joutaa maata sängyssä.

Mutta, huomennahan se on taas uus päivä ja aina voi tehä uusia lupauksia itelle ja toisille. Eihän niitä oo sitte ennää pakko muistaa loppuviikosta! ;)

Parempaa huomista odotellessa; Anne

Kevätajatuksia

Olin viime yön töissä ja yö meni niin hirmuisen nopeasti, ettei väsymystä ehtinyt ajatella ollenkaan. Aamulla kävin vielä kaupassa ennen kotiin tuloa. Mietin siinä kaupan portailla seisoessani (kun odottelin aukeamista), että niin se tämäkin päivä alkaa. Oli niin ihanan hiljaista, linja-auto teki lähtöään, kampaaja meni töihin, ihmiset puhdistivat portaita kauppojensa edestä...

Oli oikeastaan aika jännää seurata päivän alkamista, kun yleensä sitä tulee mentyä vain iltapäivällä kauppaan ja joka paikassa on hulinaa... Ihan kuin aamu olisi käynnistynyt kuin hidastetussa filmissä...
Näin sitä voi tulla iloiseksi pienistäkin asioista. :)

Ja miten mukava oli herätä, kun Calle Aukusti istui tyynyn vieressä ja odotti, milloin äitee aikoo nousta ylös. :)

Ulkona alkaa olla jo pieniä kevään merkkejä. On jo selvästi kirkkaampaa ja valoisampaa. Pakkanen on lähellä nollaa ja laskee lumikinoksia. Tuosta tuulesta en kyllä tykkää..

Minä olen alkanut miettimään, että asioilla näyttää kuitenkin olevan jokin tarkoitus. Joskus vain pitää käydä riittävän pohjalla nähdääkseen ne. Tänä keväänä olen saanut huomata monta asiaa, mitkä ovat kääntyneet parhain päin tai ainakin minä olen oivaltanut niiden suunnan.
Samoin olen huomannut tuolla työssäoppimisjaksollani hoitotyössä oppivani koko ajan uutta ja miten hyvä mieli siitä tuleekaan, kun osaa tehdä uusia asioita ja voi olla jo melko varma niistä. Minulla on ollut välillä tunne, kuin pienellä lapsella tarrakirjasta -> minä olen saanut monta uutta tarraa viime aikoina. :)

Mutta, tässäpä pieniä kevään piristyksiä lopuksi!





Kevätmielellä, Anne

Vanhan kaapin uusi elämä


Tämä mööbleeraus on tehty jo pari viikkoa sitten, mutta eihän sitä kaikkea viitsi heti näyttää, että on katsottavaa useammaksi päiväksi. ;)

Tämä vanha kirjakaappi (tai siksi me sitä kutsumme) pääsi olohuoneen puolelle ja sai sisältöönsä vähän pehmikettä. Tavarat ovat samat, mutta eri järjestyksessä.








Tätä kaappia on mukava muokata, kun sinne voi laittaa vaikka teemoittain asioita. Jouluna lisäsin sinne muutaman joulupallon...
Jouluasetelmien kukat pääsivät koristamaan tasoa, mutta niin näyttävät olevan jo kevään korvalla nyöpällään, että taidan vaihtaa kohta jotain keväisempää...

-Anne-

Callen kamarissa...

 Ja Callen kamarissa on taas möbleerattu... Ja ah, kyllä minusta nyt niin tuntuu että tämä on se oikea järjestys... Ja sitä paitsi, saan puhkua täällä ilman että tv:n katsominen häiriintyy... :D
Calle on kovasti ottanut jo huoneen itselleen. Pötköttelee päiväunia petillä ja katsoo lipaston päältä ulos. Vanha varastohyllykin näyttää nyt paljon paremmalta. Paperit ovat järjestyksessä Serafiinin rottinkikorissa ylähyllyllä.



Sohvasänky Askosta, näkyi olevan taas tarjouksessa. On kyllä todella hyvä, paksu patja, tukeva runko isommankin miehen nukkua. :)
Tyynynpäälliset Jyskistä ja Ikeasta.






Nämä ihastuttavat rasiat olen ostanut jo monta vuotta sitten. Tällä hetkellä ne ovat vain somisteena, en ole keksinyt vielä mitään säilytettävää. :)
Kynttiläjalka Pentikin, lipasto Jyskistä.


Wc kevätasussa

Eikö olekin aika ihana! :)
Kyllä nyt kelpaa kaunistautua aamuisin ja tuntea olonsa keväiseksi ja pirteäksi pimeästä aamusta huolimatta. 

Vihreän lasipurkin löysin kirppikseltä 0,25e! Ei ollut hinnalla pilattu!
Vanupurkki Serafiinilta, pyyheteline Kukkakauppa ja Hautaustoimisto T. Rajalalta, peili Jyskistä.





 Saippua-/koruamme Serafiinilta.


  
Vanha valokuva hienosta naisesta. Eikö olekin naisellista! ;)



-Anne-

Kevät on tullut!

En ole saanut blogiin kirjoitettua oikein mitään pitkään aikaan. Aloitin työssäoppimisjakson hoitoalalla ja olen hoksannut viikon aikana yhtä ja toista. Myös senkin, että kaikista entisistä ajatuksista huolimatta hoitotyö vuodeosastolla taitaa olla just se minun juttu!

Ehkä senkin ajatuksen innostamana olen saanut vähän tehtyä kevättä meidän kotiin! Odotan kevättä; valoa ja värejä, sitä että luonto puhkeaa kukkaansa.

Tässä eteisaulamme tänään...












-Anne-