Tänä päivänä...

Lyhyestä virsi kaunis...

TÄNÄ PÄIVÄNÄ...














MUKAVAA ILTAA!

MINÄ LÄHDEN NYT VALVOMAAN TOISTEN UNTA!

HYVÄÄ YÖTÄ!

-Anne-


Top- viitosta tyrkkää...

Hellurei!
Sain My Sweet Home-blogin Sarilta tällaisen hauskan haasteen...
Enpä olekaan aikoihin vastannukkaan mihinkään.

Tässähän on nyt hyvin aikaa, ku olen saikulla tämän päivän. Kummallista päänsärky-palelu-niskajumi-oiretta on. Muillakin on ilmennyt samaa... ärsyttävä tauti joka tapauksessa, kun ei ole oikein kunnolla sairas, mutta on kuitenkin. :(

Mutta nyt haasteeseen...

1. Haastaja kertoo sinulle 5 aihetta.
2.Haastetun pitää kertoa Top5 listansa jokaiseen aiheeseen.
3.Haastetun on keksittävä 5 uutta aihetta.
4. Haaste on annettava 5 eri blogille.

Minä sain seuraavat aiheet:
-Oma terveys
-Kesä
-Unelma
-Ikävä
-Rakkaus

                                                 OMA TERVEYS


Minulle terveydessä 5 tärkeintä asiaa ovat 
-Mieli ja sen terveys -> itse hoidan tätä asiaa puhumalla, kirjoittamalla tätä blogia, näkemällä ystäviä, kääntymällä joskus heidän puolensa, nauttimalla elämän pienistä asioista kuten saunomisesta.
Kohtaamalla myös vaikeita asioita ja pääsemällä niistä yli yllä mainituilla asioilla.

-Liikunta -> Jos mieli ei ole kunnossa, en jaksa liikkua. Jos en liiku, mieli menee matalaksi. Ne kulkevat käsi kädessä. Kun liikun, voin paremmin kaikin puolin, itsetunto kohenee, voin haastaa itseäni ja nukun paremmin. Voin myös kokeilla uusia lajeja.

-Migreeni -> jota sairastan, tuottaa minulle välillä päänvaivaa. Vaikka minulla on siihen lääkitys, ei se aina ole kohdallaan... :D Kohtaan tämän päänvaivan lähestulkoon kerran kuussa, joskus harvemmin, joskus useammin. Yritän välttää kaikkea mikä sitä aiheuttaa. Nykyään unen puutos ja epäsäännölliset työajat ovat aiheuttaneet sitä.. vähän mietin miten jatkossa menee...

Sydän -> jotta en saisi ylimääräisiä kierroksia, yritän olla kiihyttelemättä, mikä on toistaiseksi onnistunut melko hyvin. Verenpaineeni ruukaa myös kohota, jos en piä siitä ite huolta.

Terveys yleisesti -> yritän hoitaa itseäni mahdollisimman hyvin ja jo tulleita vaurioita mukana kantaen ja lisävahinkoja ehkäisten niin kauan kuin pystyn. :)
Olen myös opetellut sanomaan EI ja osaan olla jo ISO TYTTÖ! :)


KESÄ


Kesä on minusta paras vuodenaika!

Maisemat -> kesällä luonto on kauneimmillaan, tuoksut, äänet, KAIKKI! Rakastan istua autossa tai polkea pyörällä ja katsella maisemia. 

Lämpö -> Ihaninta on, kun ei tarvitse laittaa monia vaatekerroksia. Auringon valo ja lämpö hivelevät ihoa ja mieltä. Callen kanssa ollaan oikein kesän nautiskelijoita. Ei niinkään auringossa, enempikin varjossa. Rakastan olla iltaisin myöhään ulkona, kun on valoisaa.

Vieraat -> Kesällä kyläillään enemmän ja sukuloidaan. Kesällä on yleensä enemmän erilaisia juhlia ja näkee sellaisia ihmisiä, joita ei ole tavannut pitkiin aikoihin. Yllätysvieraat ovat myös mukavia!

Pyöräily -> Olen aina tykännyt pyöräillä. Pyörällä pitkätkin matkat taittuvat nopeasti, maisemat vaihtuvat, vastaan tulee tuttuja. Voit poiketa vaikka kaupassa tai vain ajella! Jospa ensi kesänä saisin toteutettua pitkällisen haaveeni polkaista naapurikuntaan!

Piha -> Ensi kesältä toivon paljon! Toivon, että pihaprojektimme etenee maakasoista ja heinistä. Toivon, että terassit valmistuvat lopullisesti. Toivon, että meillä on kaksi sisäänkäyntiä, joita käytetään... ja ehkä myös autotallin rakennustyömaa...


UNELMA (tää on helppo!)


Minulla on unelma, unelmia, unelmista, unelmiin!

Unelmoin, että minulla olisi joskus:

Oma pieni putiikki, missä olisi lämmin tunnelma ja kauniita tavaroita. Putiikki olisi tosiaan melko pieni, se olisi vähän kuin entisvanhainen kyläkauppa (ilman lattialle topsivia ukkoja.)
Sellaisesta olen haaveillut... pitkään!
Se voisi olla vähän kuin kausimyyntiä tai ehkä joka päiväistäkin, jos rahaa tulisi. Kurja, kun raha sekoittaa aina kaiken...

Verstas, missä saisin nikkaroida, maalata, tuunata ja tuusata ihan itekseni omien ihanuuksien kanssa.

Ulkokeittiö, missä häärisin kesäisin ja joskus talvisinkin. Kesäkeittiö olisi valkoinen, siellä olisi valkoisia ja mustia esineitä, ripaus rosoista romantiikkaa (ei ruusuja), siellä minä pyörisin patojen ja kattiloiden kanssa. Keittelisin kahvia hellalla vieraille, kestitsisin, taittelisin servettejä... kauniita kahvikuppeja, auringonpaiste, hymyjä...ah! Haluatteko kuulla lisää? :)

Valmis pihapiiri, ehkä vähän maalaistalon pihapiirin näköinen. Uniikki, meidän näköinen, puuliiteri, ulkosauna, ulkokeittiö, kiikku, kukkia (ei valtavia kukkapenkkejä), kodikas, tilaa myös autoille, taloon sopiva autotalli... ja se verstas... 

Työ, jossa viihtyisin. Minkä tekemisestä nauttisin, mikä ei tuntuisi raadannalta. Ei siltä, että minun TÄYTYY lähteä, että saan rahaa... Missä voisin olla oma itseni. Missä voisin auttaa toisia, hoitaen -huolehtien, keinoja on monia... Jos Unelma-Ammattia kysyttäisiin, ehkä se olisi joku Putiikin pitäjä.
 Unelmoin siitä, että voin mennä aamulla putiikkiin, napsauttaa valot, nähdä kaiken kauneuden, keittää kahvit, kuunnella kun kahvi ropisee... avata ovet ihmisille, hymyillä, olla ystävällinen, kuunnella, auttaa murheissa, miettiä yhdessä ratkaisuja... saada toiselle hyvä mieli. Tarjota toiselle lämpöinen kahvikuppi, pyytää häntä istumaan putiikin pieneen vieraspöytään, missä on kauniit jalat. (Mieheni nauraisi tälle kohdalle.. :D) Siinä me yhdessä katsottaisiin kauneutta, mietittäisiin maailmaa ja ihmeteltäisiin- unohtaen hetkeksi kaikki murheet, mitkä oven ulkopuolella odottavat.

Eikö kuulostaisi ihanalta? Ja pliis, nyt kaikki oikeesti kauppiaat ja muut, älkää latistako mun unelmaa. Tuohon unelmaan ei kuulu raha, ei talousasiat, ei nykybyrokratia...

Yritin etsiä teille sellaista tunnelmakuvaa, mutta sadoistakaan kuvista sellaista ei löytynyt...



IKÄVÄ


Ikävää on monenlaista. 
Joskus ikävöin aikaa, joskus jotain ihmistä. 
Joskus jotain tunnetilaa.

Tällä hetkellä ikävöin miestäni, joka on reissussa. Sitä kun on pitkään yhdessä (20v) niin tulee sellainen kaipuu, kun toinen ei ole läsnä. Vaikka hän siinä olisikin, eikä kummempaa tehtäisikään... kaipuu on silti.

Välillä ikävöin myös poisnukkuneita omaisia, läheisiä, ystäviä. 
Jokaisen kanssa on joku muisto jaettavana.

Joskus taas ikävöin jotain aikaa, vaikka sellaistakin missä en ole koskaan ollutkaan.
Joskus ikävöin aikaa, mistä on jäänyt hyvät muistot. 
Lämpiminä ajatuksina minulle nousee tunneajatus ajasta, jolloin olin lapsi- en vielä koulussa. Muistan, kun kävelimme käsikädessä toisen mummumme kanssa. Mummulla on pieni maitotonkka, haimme maitoa naapurin tankista. En muista navetalla käyntiä, en muuta kävelyä, vain pienen pätkän kävelyhetkestä.

Toisena muistona hyvästä ajasta tulee mieleen toisen mummoni kanssa. Hänellä oli kiikku keskellä tuvan lattiaa, selkä ovelle päin. Olin ehkä 5-vuotias. Istuin mummun sylissä ja söin mansikkavanukasta tai vaahtoa, mitähän se oli silloin nimeltään? Joskus taisi olla Fanny. 
Se oli suurinta herkkuani. Mummun leipäkomerossa tuoksui myös jännälle.

Kuvan laitoin siksi, kun muistan lämmöllä tämän mummun navetan, kanoja en muista- mutta lehmät kyllä. :)

Ikävöin joskus myös tulevaa aikaa, vaikka en tiedä vielä mitä tapahtuu... joskus toivoisin jonkun asian menneen toisin... ehkä se on sellaista ikävää. Suurimpana tulevaisuuden asiana on ehkä, että olisin toivonut, että minulla olisi jokin sellainen ammatti nyt, mistä tulisi hyvä mieli, mistä saisin iloa, missä jaksaisin ja kehittyisin... Joskus asioiden pohtiminen on vaikeaa ja on vain pakko tehdä päätöksiä, vaikka ne eivät aina niin mieluisia olekaan. Joskus toivoisi, että asiat menisivät helpommin. 

Ja ehkä minulla on myös joku kaipuu jostain mitä ei vielä olekaan. Kaipaan aina jotain, haaveilen, mietin... ehkä kaikki asiat järjestyvät parhain päin.


RAKKAUS


Minähän rakastan kaikkea kaunista. Olipa kysymyksessä sitten esine, ihminen, vaate, asia, sää...

Eniten tietenkin rakastan omaa perhettäni (Callea ja miestäni, vanhempiani, sisaruksiani ja heidän lapsiaan...)

Toiseksi rakastan kotiamme, vaikka muokkaankin sitä yhtenään. Siksi se onkin ihana, koska sallii sen. Ei koskaan kiukuttele siitä, vaan on tyytyväinen siihen millainen milloinkin on...

Kolmanneksi rakastan niitä kauniita asioita, joita luettelin. Rakastan hankkia jonkun iloa tuottavan asian, esineen, ruoan, kukkia, hyvän tuoksun...

Neljänneksi rakastan luontoa. Suomen luonto on niin moninainen kaikkine väreineen ja muutoksineen.

Ja lopuksi, suuri rakkauteni: ELÄMÄ!
Niin ihmeellistä kuin se välillä onkin, rakastan silti ihan joka ikistä päivää. Ilman kaikkia näitä päiviä, en minäkään olisi tällainen kuin olen!



Ja sitten heitän haasteen eteenpäin!

Olkaahan kuulolla:








Teille annan aiheet seuraavat aiheet:

1. Hullut unelmani (mahdottomiako?)

2. Parhaimmat kirppislöytöni

3. Toteutuneet suurimmat haaveeni

4. Oman elämän vaikeimmat haasteet

5. Mitä voisin tehdä noille haasteille?


ONNEA MATKAAN!

-Anne-
















Siul on oikeus siun ommiin tunteisiin!



Hei pitkästä aikaa!

Enhän minä teitä oo unohtanu, mutta ko on muka ollunna niin muuta ohojelmaa... kuvia oon napsinu jemmaan ja ideoita on kyllä pukannu. 
Tiedättekö, että tää painonpudotus/kevennys elämäntapa on saanu myös paljon muuta aikaan!
Mulla on hirvee tarve päästä KAIKESTA ylimääräsestä tavarasta eroon!!

Oon vieny myyntiin jo kassi- ja laatikkotolokulla tavaraa ja aina sitä vaan riittää! Onkohan meillä joku luukku, mistä sitä joku työntää lissää? :)
Ja minä oon muka vuosien aikana hävittäny PALJON TAVARAA... 


Olen ollut nyt siellä vuodeosastolla harjoittelemassa (oikeeta työtähän me siellä tehhään...) ja TYKKÄÄN! Hoitoalalla on omat hyvät puolensa, kun on viikollakin vappaita, mutta illasta aamuvuoroon meinaa olla mulle aika kova juttu. Kahtokaas, ku määhän en ossaa rauhottua nukkumaan ja sitte aamuyöstä herräilen kahtommaan kelloo, että herräänkö varmasti. Mutta, joka päivä oon silti ollunna tiitterä! ;)

Nyt vappaapäivänä mää oon vaan raivannu ja raivannu ja raivannu ja miettiny ja miettiny, että mistä tätä tavaraa tulee... :D Eihän siinä mittään, ko mää laittasin ne sitte samalle paikalle, mutta ko raivaa, niin on samalla vähän mukava vaihdella ja uudistaa ja raivata, laittaa kiertoon ja ja...

Kerroin aiemmin, että meillä tullee näkymään vihreetä ja turkoosia. EI YHTÄÄN TUNNU SILTÄ! 
Nyt ku oon kevyempi, niin haluan vaan valkosta, valkosta, mustaa ja valkosta. Ja ihan pikkusen vaaleanpunaista ja jottain...
Mulla on kuulkaa jo tosi monta hyvvää maalausidea, ku saan vaan aikaa sille järjestettyä.


Callen kamarissa mää heitin sängyn toiselle laijalle ja kaapin toiselle... ja argh!! Löysin sängyn alta taas pari laatikkoa perintövalokuvia... :DD
Olen nääs saanut vaatehuoneen raivattua, pitääpä siitäkin laittaa kuva...
JA SIELTÄ LÄHTI... PALJON!!

Pistin ihan kaikki verhot, liinat ja muut tekstiilit, joulukoristeet, pelit kiertoon. Siis ihan kaikki sellaiset, mitä ei ole muistettu, ei käytetty, ei tykätä... ja älyttömän hyvin on mennyt, ku laittaa hinnan kohalleen. Tarkotushan on saaja pieni voitto- mutta päästä tavarasta erroon!

Kesän suru-uutisen myötä meillä on paljon sellasta tavaraa, mitä ei oikeen tiiä mihin laittas. Ku ei voi hävittääkkään ja johonki pittää jemmata... no, nyt ne on vaatehuoneen ylähyllyillä... odottamassa.

Niin, tuosta kuvasta... pääsin tähän asti... ja sitten tuli TAVARAÄHKY! ARGH! En tiedä, mihin laitan, mitä teen, väsyttää, ahdistaa... siis huoneesta ulos ja ovi kiinni... jatkuu toisessa jaksossa...
Tulleeko sulle koskaan tämmöstä?


Sain Puuhkapellon Pialta jo aikoja sitten tämmösen blogipaikkahaasteen ja tässä se tullee! Onpa tärähtäny kuva, mutta idea näkkyy... eli tää sohva on se paikka, missä näitä tarinoita pukkaa...
Ylleensä istun vielä toinen jalaka suorana tuossa "lisäosan" päällä reteesti ja Calle on mun kaverina, niinku nytki.
Joskus mää blokkaan ihan vaan sängyssä maaten Lumialla... :)



Niin ja se mikä tässä on ny kuitenkin parasta, niin mää oon -5kg kevyempi!! Ja oon muuten kokkeillu syyä nyt viikonlopun aikana vähän muutakin, eikä haitannu yhtään. Paino tippu silti, ku piti määrät samoina. Ja nyt musta niinkö itestäki tuntuu, että mää oon kevyempi. Se on kato tuo läski, ollunna niin kauan tässä pinnassa, että sitä ei ite meinaa heti tajuta, ku siitä jottain lähtee... Mutta, kuvittele 5 killoo!!





Ja muista:


Ihanata maanantai-iltaa!!

-Anne-








Pakkaspäivän aatoksia

Jihuu, Ihanaiset!
Aurinko paistaa ja mieli on kevyt! Ja niin minäkin!! :) Painoa nyt -4,5kg eli paino tippuu kohisten!

Salaisuutena ei ole se, että olisin juonut niin paljon kuin olisi pitänyt, päinvastoin olen juonut nyt vähemmän, mutta syönyt sitäkin tarkemmin KAIKKI mitä on käsketty, enkä ole jättänyt mitään pois, enkä oikassut... 
Eli oikeat annoskoot, oikea rytmi - siinä salaisuus ja tietysti vähän myös liikuntaa. :)

Mutta, jotta koko sepustus ei olis ihan vaan tuosta painonpuotoksesta, niin oonhan minä YRITTÄNY koko viikon ja (taisin alottaa jo viime viikolla) saaha tätä huushollia taas ojennukseen. Nyt en oikeen tiedä, että mikä tässä mättää... Homma vaan jää levälleen.

Jonkun nurkan saa kassaan, mutta toisessa onki taas joku työ menossa... no, jos kokonaisuutta katson, niin onhan tää siistiytynyt koko ajan ja tavara vähentyny -paljon! -> sinne kirppikselle.

Jos jollakin on tarvis ihan edullisille (0,50e) tapettirullille askarteluun tai piensisustamiseen, niin sieltä löytyy.
Monenlaista verhoa ja liinaa on myös muutamalla egellä. 
Laitoin myös tämän
Marimekon Kevätjuhla-kankaan myyntiin.
Kangas sopii hyvin esim. styrox-levyn päälle.
Tulossa on myös limenvihreät pellavaiset paneeliverhot...


Käy tekemässä löytöjä PAIKKA 20


Tässä siivouksen ja tavaran poiston lomassa olen hakenut vaaleaa sisustustyyliä, juuri sellaista mikä on sitä itseäni, mutta olen sokkoillut tuolla värimaailmassa vuosikaudet olematta siihen kuitenkaan tyytyväinen... hetken...

Mitään uutta en ole ostanut, vaan olen huomannut, että kotoani löytyy yhtä ja toista vaaleaa ja valkoisen maalin ostokin on käynyt mielessä.



Tämä kaunis puulaatikko tuli meille jouluasetelman mukana. Se sopi mainiosti rustiikkiseen astiatelineeseen.


Löysin meiltä myös tällaisia puisia laatikoita. Laatikko väärinpäin tasolle - ja siitä tuli kaunis alusta kauniille kulhoille. Nämä ovat meillä ihan joka päiväisessä käytössä ja ovat siis lempiastioitani!
Kupit löytyivät täältä.



Ulkona on kuvauksellinen ilma!
Nautitaan ihanasta pakkaspäivästä!

-Anne-

Endorfiinia ja elämää...

Voi ihkut ja ihanuudet!
Itsekin tykkään tästä ulkoasusta ihan kympillä ja etenkin kuvien muokkaamisesta! :)

Tässäpä teille taas vähän maistajaisia meidän maanantai-illasta...




Niin, minähän nousin eilen 4.35 ylös, pikkuisen silmiä siristellen, mutta päättäväisenä uuteen nousuun ja aamun kauneuteen. Ajaa hurautin kohti työssäoppimispaikkaa, tunnin ajomatkan. Mukavan päivän jälkeen vein kirppikselle tavaraa ja yllätyksekseni huomasin, että sieltähän oli paljon lähtenytkin uusiin koteihin. Jees, olipa mukava mieli!

Ja sitten, mulla oli ihan tautinen näläkä... olin lähteny vähän kepposilla eväillä töihin ja huomasin, että se veen juonti ei onnistunukkaan siellä samalla lailla... mikä tietysti lissää nälän tunnetta.

No, kaupan kautta kottiin ja pinaattiplätyt pannulle, mietin että näähän ei kuulu nyt mun listalle, mutta syön. Argh, aivan sama, ei kait 4 lättyä ojaan kaada. Sitten söin myös 1 karjalanpiirakan, sekään ei kuulu listoille... mutta, ku se näläkä... ja tiedätte mitä se aiheuttaa...

Ja mikä inho ja ällötys, yök yök yök!
Mötköttävä olo, mahan ulina ja kaikenlainen suolien kierrosten ottaminen...

Illalla päätin olla lähtemättä sählyyn, väsy painoi päälle. Päätin lähteä sählyn ajaksi tunnin lenkille.
Ja nyt tullee jottain semmosta, mitä en ois ikkään itestä uskonu!!

Juoksin rauhallista juoksua (lue hölkästä nopiampaa) 2,6km!!! Yksin!
Mulla on ollut tuo yksin pitkän matkan juokseminen ongelma, se ei vaan kule!
Kaverin kanssa menee enempiki.
Eikä tietookaan jalkakivuista!!

Pakkasta -12, hyvät, riittävän vähäiset varusteet, huippu fiilis, toistasattaa maksaneet Icebugit ja minä! Ihan huikeeta! 
Ainoa, mikä alkoi tuntumaan oli sitten tuo pakkanen ja voimille ottaminen. Jos oisin oikein pinnistelly, niin ois menny vielä jonku matkaa, mutta en vetäny ihteeni ihan piippuun.

Kävelin saman matkan yhtä reippaasti takasin, lämpimään suihkuun, villasukat jalakaan ja lämmin teekuppi käteen. Siitä oli minun ilta tehty!

Sikeästi nukutun yön jäläkeen, painoa nyt lähtenyt yht. -3,8kg (7.1.2014) 
IHANAA!

Tänään vuorossa iltavuoro ja sitten pari vappaata! 

NAUTTIKAA TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ, IHANAT YSTÄVÄT!

-Anne-

Ihanaa sunnuntaita!


Kuten huomaatte, olen tehnyt myös blogissa siivouksia, eikö näytäkin nyt paljon selkeämmältä? 

Meillä on nyt kotona Callen kamari ja kodari hieman sekaisin, mutta olen armahtanut itseni ja teen pikkuhiljaa... eikö ole jännä, että olen oppinut tuon tavan. Ennen tein kuin pöhölö, vaikka yötä myöten. Nyt voin hyvällä omalla tunnolla istua tovin ja antaa olla. :) On muuten yllättävän vapauttava tunne.

Eilen kävin isotätini 90-vuotis syntymäpäiväjuhlilla. Vaikka sankari ei välttämättä tänään muistakkaan olleensa juhlissa, niin väliäkö tuolla. Jollakin tasolla hän kuitenkin näytti nauttivan. Ja sai ainakin vähän vaihtelua päiväänsä. Toinen mummuni on kuollut ollessani 7-vuotias, joten hänestä ei ole kovin paljon muistikuvia. Olen sitten "ottanut" näitä mummun siskoja varamummuiksi. Toinen mummuni nukkui pois joitakin vuosia sitten yli 80-vuoden iässä. 


Katsokaapa, miten vanhaan ja arvokkaaseen vieraskirjaan sain kirjoittaa nimeni!



Juhlissa jouduin antamaan periksi dieetilleni, koska en kerta kaikkiaan kehdannut olla ottamatta syömisiä, tyydyin kuitenkin voileipiin ja leipäjuustoon kahvikupposten kera. Tiedättekö, että olihan ne hyviä, mutta sitten tuli mötköttävä olo, ku en oo nyt semmosia syöny. Vettä join sitten 3 litraa, ku kotia tulin. :)
Toisaalta tässä tullee ihan ihtesä kyyläksi, ettei vaan paino yhtään nouse.




Illalla minua odotti herkulliset ruoan kera mukavan tunnelman. En ole muuten koskaan maistanu tavia, mutta nyt oon! Ja oli hyvvää! Miesväki oli tehnyt myös Pulled Porkia ja nam nam!



Siitä oon kyllä äärimmäisen ylypee itestäni, että yhtään ainuaa herkkua en oo ottanu, vaikka ois ollut tarjolla. Hyvä minä!  
Purukumi ja vesi tyydyttävät suurimmat puutteet ja voin sanoa, että jos syönti menee liian pitkään, niin mielitekoja tullee ku verensokeri laskee.



Tännään taas 250g vihreää ja 100g kanaa meni hyvin mahhaan ja maha tuli täyteen.
Huomenna tullee 2 viikkua Superdieettiä, painoa on tippunu 3,2kg. Nyt hittaasti, ihan -100-200g/vrk, mikä on toisaalta hyvä, joku päivä tuli +200g, mutta seki lähti heti pois. Sinä päivänä join vähemmän, ku ois pitäny. Toisaalta tästä tullee vähän ressiä, ku kyttää painuaan, mutta se pieniki vähennys tuntuu huipulta. Nyt en oo liikkunu ihan niin paljo ku viime viikolla, seki varmaan vaikuttaa. 



Tänään me on nyt vaan oltu, nautittu takkatulesta ja röllötelty.



Huomenna mulla alkaa 7 viikon harjoittelu vuodeosastolla ja se vähän jänskättää, mutta enköhän oo huomenna jo vähä viisaampi. :)


Niin ja vielä... ku oo tässä istunu ja katellu blogeja, niin oon tutustunu ainakin 20 uuteen blogiin ja aika moneen jäin lukijaksikin. Ootte kaikki Ihania ihmisiä! 

Mukavata viikkua, Ystävät!

-Anne-

Ihanaa viikonloppua!

Arkiviikon viimenen päivä on perjantai, toisille se voi olla maanantai. Tänään nautin tästä päivästä, enkä mieti huolen häivästä. Mulla on mieli nyt keviä ja minäki oon pienempi, enkä ennää leviä. Näläkä oli kauhia kun kotia tuli, salaatti ja kana mahaani suli. Vettä oon hörppiny litroja monia ja voin sannoo että oon kohta meleko komia. Kaupasta ostin uuven paijan, huomenna sen päälle laittaa taijan. Huomenna meen yhen mummun juhulaan ja illalla raveihin rahat tuhulaan. ;)

Tämän runorämpsyn saattelemana toivotan teille ihanata viikonloppua ja perjantaiehtoota!



P.S. Olen tehnyt myös materiaalisia puhdistuksia.
Käy tekemässä löytöjä paikka 20



Ylivieskassa on myös monta muuta mukavaa kirppistä! :)





Peeäs: Olen keksinyt, miten voi saavuttaa kotona sisäisen rauhan... luopuu KAIKESTA itselle ylimääräisestä tavarasta ja hankkii kotiinsa vain sellaisia, mistä oikeasti tulee rauhallinen mieli. :)

"Älä unelmoi elämääsi vaan elä unelmaasi!"

IHANAA VIIKONLOPPUA,YSTÄVÄT!

-Anne-



Kukkakaalin huuruissa


                                      Heissan, kamut!
Se iski sittenkin, siivousvimma! Kävin ystäväni kanssa tunnin lenkillä pakkasta uhmaten, kotia tullessa pistin hellaan tulet ja aloin möpleeraamaan!
Eihän täällä nyt ihan valmista vielä oo, ku pittäähän sitä jättää ideoita toisilleki päiville.
Mutta, tässä vähän vilautuksia teille.

Täällä on muuten nyt paljo valakosempaa ja tilavampaa.

Väkiaikatietona Superdieetistä, että hyvin mennee mutta menkööt! Viikossa lähteny nyt 3,1kg!!
Ja näkkyy ja tuntuu! Ohan se vaan mellevvää, ku joku sannoo että oot laihtunu. Tosin ite, ku on ollu koko aikuisikänsä pönäkkä, niin ei sitä taho ite nähdä asiaa niin.

Tässä on yks niin maan perusteellisen hyvä keitto tai sose, kumpi vaan.
Kukkakaalisose: Keitä kukkakaalit, kaada ylimääräinen vesi pois, lisää suola, soseuta ja syö! Nam!



Vaan yks asia minkä oon huomannu, että ennää ei kirraa.
Ainua mikä ny renkkaa, niin on tuo vasen jalaka.
Sehän nääs leikattiin viime syssynä tai siis etellisenä, siinä oli taipeessa sellasta ihmekipua ja sitte tähystyksessä leikattiin jottain jänteitä. Ei sieltä selevää syytä löytyny, kuluman alakua kylläkin! Aatelkaa, MULLA! Reilulla 30-kymppisellä... Siks koitan kahtua missä juoksen.

Niin, se oirehinta on sellasta että jalaka ei mee suoraan, ku istuu vähän aikaa ja jalaka on koukussa. Ja sitte sohvalla tai sängyssä maaten, ku yrittää koukistaa, niin se ei mee kunnolla koukkuun. Ei siinä kuulemma sitä Bakerin kystääkään oo, eikä kyllä mittään tunnukaan.

Pitäis yrittää venytellä se vaan aina hyväks, mutta en tiiä mikä siinä on. Ja nythän se on tietennii rasittu vielä enemmän, mutta onneks se ei liikunnasta tykkää huonoo, levossa se jäykkyys tullee esille.

Mutta, nyt mää lähen saunaan, palaillahan taas!

Peeäs; Onko teijän sähköpostiin tullu viestiä Sisustusblogikyselyä Pro Gradu-tutkielmaa varten? Joku Wioletta Radomska.

Entäs, kun katsotte blogin tilastoja, niin näkyykö siellä  Vampirestat.com?
Olen lukenut siitä joistakin blogeista, että olisi joku "hakkeri" tms. Onko muilla tietoa? Se on ollut jo monta kuukautta... Vai onko se vaan joku ulkomaan hakukone?

-Anne-

Mummulan makiat

Mukavaa pakkasiltaa!
Kävin muutamista blogeista hakemassa siivousinnostusta,mulla se on nyt jostain syystä ihan puissa.Jottain sisustusta tekis mieli tehä,mutta on ideat hukassa. Toisaalta ois jo niinku kevät,mutta sittei kuiteskaan. Ja taas ko katon teijän blokeja,niin se valkonen tuntuu niiin ihanalta,mutta ko en saa kaikkea valkoiseksi. Nooh,kyllä se tästä taas. Mun mielestä ei kannata sisustella pimiällä,ku päivänvalossa kaikki näyttää ihan toiselta.

Mutta,kerronpa teille vähän meijän Calle Aukustista. Käytiin pyhänä mummulassa kylässä,Calle ois halunnu jäähä sinne,eikä ois millään lähteny kottiin. Hän kun on niin omilla evväillä oleva,ettei ollu mittään mukana,niin tulimma kotia. Oisin laittanu teille kuvan,mitä mieltä Calle oli,mutta en osaa/saa laitettua sitä tästä puhelimesta... Voitte vaan kuvitella,miten se mökötti. Kyllä,meidän Calle osaa sen. :-)

Tänään kun menin myöhemmin kouluun,vein Callen mennessä mummulle ja papalle. Voi veljet,sitä riemua! Joku voi ajatella,että pöliä,se on vain kissa,mutta sen kyllä näki oikeasti,miten se nautti!

Siellä oli touhuttu monenlaista ja mummu paistoi vielä lättyjäkin! Tosin Calle ei niitä syönyt. Käytiin nyt illalla hakemassa,niinkuin ikäänkin lapsi hoidosta. Jos voi sanoa,niin kaikilla mummulassa oli suut messingillä! :-)
Onko kellään muulla kissa-tai koiramummulaa?:-)

Minusta se on vaan rikkaus,kun on laaja syrän. Olipa kysymyksessä sitten ihminen,eläin tai siltä väliltä.

Ihanata iltaa,kamut!
-Anne-

Kevvään tuoksua

Yömyöhäsenä alan kirjottaa teille päivän fraasia. Otin nääs iltapäivällä "pienet"unet,niin nyt antaapi ootella.

Täällä on kuulkaa mökki vähäkö mennytten maja,ko mulla oli tännään se viimonen tentti ja keskityin pitkälti siihen. Onneksi huomenna alakaa vasta myöhemmin,niin ehtii aamusta jo siivouksen alottaa.

Tännään mulla on ollu eka päivä,milloin ois teheny mieli syyä muutaki ko dieettievväitä. Koulussa meni veen huominen vähä häneks ja sitte tuli näläkä,sehän ei muuta tarvi. Mutta,mää purin hammasta,laitoin hellaan tulet ja söin valamiiks tehyn salaatin,missä oli jo kuivaks menneitä lihapaloja päällä. Eihän se hääviä ollu,mutta söin ja join taas,palijo!


Purukumi on kans hyvä keino hetkeks. Sitte mää jätin tiskit siihen,otin lehen ja menin petille. Ja ihan vaan autuaana posotin toista tuntia. Sählypeli kutsui,mutta kylymä ilima ei. Mää OON Niin lämmön perrään!

Mää oon tässä maatessa saanu taas monta hyvvää ideaa,mutta niistäpä myöhemmin lissää.
Sitte mää kysyn vielä tuosta etellisestä jutusta,että olinko mää liian suora,ko kukkaan muu ko Pia ei uskaltanu kirjottaa? :-)

Nehän oli vaan mun aatoksia naisena olemisesta ja
naisten ja miesten ajatuseroista. Oon huomannu,että jostain syystä monella on menny viime aikoina ajatukset ristiin -liekö pakkanen sekottanu ajatuksia. :-)
Mulla on ainakin hyvä Mölli täällä
kotona,vaikken mää aina kaikkee älyäkkään.

Tässä vielä vähän kevään tuulahusta ajatuksiinne!
Ihanan kevväisiä ajatuksia sun syrämeen!
 
-Anne-

Naisen logiikka

 Minä oon tässä taas pohtinu näitä elämän kiemuroita, että miten sitä pittää olla niin monimutkainen, vaikka oikeestanhan sitä naisena pittäis ajatella kaikki niin suoraan tai ainakin itestä sillä hetkellä siltä tuntuu. Niin... hmm... oletteko törmänneet samaan oireyhtymään?

Minä oon pohdiskellu tässä itekseni nyt monenlaista asiata. Mm. sitä, että mitä sitä on tullu elämässä tehtyä, mitä on nyt ja mitä sitä haluaa vai tietääkö sitä oikeesti kukkaan. Mulla se ainakin on meleko hepreaa...
 Ja että, mitä voi muuttaa vai pittääkö muuttaa ja mikä ois vielä kaikille hyväks.

Joskushan sitä vaan voi löytää itestään semmosia piirteitä, mitä ei ois osannu arvatakkaan ja sitte miettii, että mistähän tuoki johtuu. Joskus ihtesä mielen tutkiminen on ihan hyväks.

Sitten asiasta toiseen. Minä oon ainaki maailman paras toisten analysoija. Se on vähä tämän ammatinki varjopuolia, ku on tietoo niin, sitte sitä käyttää hyväks vähä joka tilanteeseen ja aina se ei oo hyväks. Kyllä kait kaikki naiset ossaa omasta mielestään ajatella aina mitä toinen ajattelee ja sehän on aina iha oikein. Eikö ookki?
No, ei tosissaankaan. Mun on vaan pitäny oppia, että sillä toisella voi olla asiat ihan hyvin, vaikka se ei koko ajan läpätä, niinku mää teen. Miehet nyt vaan ajattelee monasti itekseen ja sitte kö meet kysymään, niin sieltä voi saaha hyvän vastaanoton. Tai kyllä se voi hyvä ensin ollaki, mutta ko ite karhaset vähä lissää, niin jo on soppa valamis.Tunnistaksää näitä itessäs?

Mää oon ainaki justiin tuollanen, mutta onneks mää ite älyän sen. :D



Tää on mun miehen leikkaama juttu jääkaapin ovveen ja sitäkö kattoo, niin pistää aina naurattaa. Sitähän se on, ihan tavallista hommaa, mistä pitäs olla onnellinen ja olenhan mää.



Ja täällä ei oo ny mikkään parisuheonkelma, vaan mää oon nyt ihan itekseen pohtinu näitä asioita, että millasia eroja sitä oikeesti on naisten ja miesten välillä ja mitä sitä pittäis joskus iteki älytä, ennenkö toinen sen sannoo.

Ja tiedäthän sää sen, että tie miehen syrämeen käy vatsan kautta. Ainaki meillä! :)


Ja sitte loppuun vielä vähän kevennystä:


Saat tän suurempana täältä.

Ja kato vielä tääki! ;)



Lepposta pyhäehtoota Sulle!

Täällä lihat muhhii uunissa ja mää lähen kohta lenkille ja sitte me syörään!

Oo ihimisiks! ;)

-Anne-

Lauantaiehtoota

Täällä ollaan! 
Taisi pari päivää mennä tuossa sivu suun, mutta nyt on sitäkin enemmän kerrottavaa. :)
Tällä viikolla olen urheillut joka ikinen päivä! (paitsi tänään -> lepopäivä urheilusta). Kuvitelkaa, minä sohvaperuna, joka en totisesti aikaisemmin tehnyt kuin muutaman lenkin silloin tällöin, jos sitäkään. On se hienoo!!
Nyt olen löytänyt oikein sen liikunnan kipinän ja nyt tätä naista ei pysäytä mikään. 

Ma olin sählyssä, ti pieni juoksu/kävelylenkki, ke reilu 1h kävelylenkki, to kuntopiiri, pe Tsempalot (tanssin ja kuntoliikunnan välimuoto), tännään lepoa liikunnasta ja huomenaamulla pitkä lenkki.

Ja mikä parasta! Minä olen keventynyt tällä viikolla -2,6kg!!
Huikeeta ja tuntee kyllä olossansa. 
Ja yhtään ainuaa lipsahusta en ole teheny, vaikka tännään meinas olla lähellä. Tässä sen näkkee, miten se tuo syöminen kulukee käsikäjessä mielialan kanssa. Jos tullee joku mielipaha, niin käsi on menossa kiireesti jo pullalautaselle ja nams nams... MUTTA, EN OTTANU!!

Join vettä ja aloin tekemään ruokaa.



Vaatekaapit huusivat siivoustaan. Samalla löysin kassillisen pitämättömiä vaatteita. Toisaalta harmi, kun joutuu laittamaan kiertoon, mutta on joskus tullut tehtyä ale-koreista sellaisia löytöjä, mitkä eivät ole olleetkaan sitten niin hyviä löytöjä. Kirpparin olen ajatellut varata taas kevään korvalla.



Minä tykkään järjestellä hengarivaatteet sävyjen mukaisesti. En tosin silitä vaatteita kaappiin, päälle kylläkin... Siinä oisi kyllä petrattavaa... hmm... haluaisin kyllä silittää, mutta en vaan viiti. Ihailen ystävääni, joka silittää kaiken. 


Aah, onpas siistiä. Huomasin tässä samalla ite kahtoessani, että mullahan on aika neutraalin värisiä vaatteita... Joskus on ollut paljon värikkäämpiäkin.

Mutta, nyt on sauna kohta lämmä ja illan kruunaa Putous. 
Sitä odotellessa, mukavaa lauantaiehtoota!


Niin ja pistäkäähän pipua korville, on meinaan pakkasta! ;)

-Anne-