Vierailu Koulun Kahvissa ja Kipossa

Perjantaina tein pienen päivämatkan naapuripaikkakunnalle, 
mistä löytyy tämä upea kahvila- / sisustuspuoti Koulun Kahvi ja Kippo!



Koulun Kahvi ja Kippo on perustettu 2012 ja toimii kausiluonteisesti, tänäkin kesänä 9.elokuuta asti.
Itse kävin paikassa ensimmäistä kertaa vasta viime kesänä ja ihastuin paikkaan oitis. Muistanette varmaan, että mukaani tarttui ihastuttava vaaleanpunainen kahvikannu ja samanlaisia paikasta löytyi edelleen monen värisenä.


Paikkaan ei eksy vahingossa vaan sinne täytyy ajaa varta vasten, mutta lopussa olevilla ohjeilla osut paikkaan varmasti!

Sisääntulo on jokseenkin koulumainen, mikä ei mielestäni ole pahitteeksi. Piha-alue on kuitenkin rauhallinen ja viihtyisä, missä on ilo juoda vaikka kahvikupponen.


Sisälle tullessa tulet avaraan aulatilaan, mistä näet suoraan kahvilaan, vasemmalla näet puodin ja oikealla ihastuttavasti sisustetut wc-tilat. Ympärilläsi on kauniisti sommiteltuja sisustustavaroita, joita voit ostaa iloksesi tai katsella muuten vain.


Mennäänpä Koulun kahvilaan...


Kahvilassa on monta pyöreää pöytää, jonne voit tulla juomaan kahvia itseksesi, ystävien kanssa tai pitää vaikka pienimuotoisen kokouksen.

Samalla voit ihastella ympärilläsi olevia kauniita esineitä, kouluhistoriasta tuttuja asioita ja nautiskella hyviä virvokkeita ja kahvia aidoista Arabian kupeista, lautaselle voit valita suussa sulavan suolaisen tai makean leivonnaisen. 



Tällä kertaa me tyydyimme vain virvoittavaan limonadiin...


Pöytiin on laitettu tarjolle myös kylmää vettä, jota voit juoda kahvittelun lomassa.


Nyt, kun virvokkeet on nautittu- voimme siirtyä puodin puolelle.


Puodin puolella sinua tulee vastaan lämminhenkinen tunnelma, rauhallinen musiikki, ystävälliset kasvot, paljon esineitä ja värejä... pyörittelet vähän aikaa silmiäsi. Et tiedä, mistä aloittaisit katselun. Kaikkea on niin paljon, mutta niin sopusoinnussa. Ihania, voi tuollakin... Mitähän tuolla on?





Henkäiset ja jatkat katselua...



Kelloja, purnukoita, laseja, metallia... valkoista, vaaleanpunaista... Ihan lempivärejäni! Kaunista!
Silmät eivät erota mitään yksittäistä. Kaikki on niin ihanaa!


MITÄ! EI VOI OLLA? Haluan koskettaa tätä tuolia... 
Sileä pinta, ihana ja mikä väri! MINUN! Ei sittenkään, mutta voisi joskus olla. Enhän ole koskaan pitänyt tällaisesta materiaalista, mutta tämä... voisiko olla... Kyllä... ehkä joskus... 
Eikö sinustakin? Ihanahan se on, siitä ei pääse mihinkään!


Mutta, jatketaanpa kuitenkin matkaa...


Mitäs täältä kaapin sisältä löytyy? Mummi ja minä-pesuaineita... Sitruunasoodaa, polkkakarkki, mansikkamarenki... Lapussa lukee: "Nuuhkaise pois!"

Palaan lapsuuden kesään, 
kahvin tuoksuun herään. 
Räsymatot lattialla, 
puhdasta on kaikkialla.
Mummi ei luontoa tuhlaa, 
suursiivouskin on yhtä juhlaa.



Käännän selän ja näen kaunista. Se jatkuu aina vain... arkeen, juhlaan, kattaukseen, laatikkoon...







Oven päällä lukee "ulos," mutta minä menen sisään...

 




Ihastele, koskettele, kierrä, hyöri... Nosta ja ihmettele!
Ja käänny takaisin, aloita alusta.


Ja tarttuihan sitä vähän minunkin mukaan ostoksia...
Polkkakarkin tuoksuista yleispesuainetta ja suloisia paperipusseja ihanille lahjoille
 ja kaikki huokeaan hintaan. 



Kiitos ihanasta vierailusta Koulun Kahvin ja Kipon henkilökunnalle! Upeasti olette taas laittaneet kaikki kauniit esille. Olette upeita ja uutteria ihmisiä!

Säilyttäkää se ihana hymy, mikä kasvoillanne on. 



Lopuksi esittelen vielä piha-alueelta ja sen läheisyydestä löytyvän romanttisen ja kauniin paikan, Lemmensillan.



Laskeudu polulle, katsele ympärillesi, tuoksuttele...



Pian olet perillä... ihan vähän vielä...


Astu sillalle ja ihastele...



Eikö olekin kaunista!



Jos olet oikein rakastunut, voit ripustaa siltaan lukon rakkaasi kanssa. :)


Kiitos, kun olit kanssasi muistelemassa mukavaa päivää!


Annan sinulle lopuksi vielä muutaman ystävän vinkin, jonka avulla sinäkin pääset ihastuttavalle retkelle itseksesi tai ystäväsi kanssa. 







Kauniita ajatuksia tulevaan viikkoosi!

-Ajatuksin, Anne-





Minä-kuvia

Tänään on jo parempi päivä ja päätin kerrankin räpsiä vähän itsestänikin kuvia. Ihan vaan sen vuoksi, että kun olen aina sitä inhonnut, niin yritän opetella siitä tykkäämään... Ja ehkä sen kautta näkisin itseäni ja tätä vartaloani taas vähän eri valosta.

Se mikä huipuinta, on että ruoka ei ole maistunut muutamaan päivään, niin päätin kokeilla tätä saamaani läninkiä... Viime viikollahan tämä jäi olkapäistä kiinni ja olin kuin makkarankuoressa. 

Eihän se nyt tänäänkään solahtanut päälle, mutta huomattavasti paremmin kylläkin!


Ja tällaiseen kesäpäivään sopiva joka tapauksessa. Saahan sitä naisella muotoja olla... vai miten se meni? :D

Minä tykkäisin todella paljon pitää mekkoja, mutta olen mielestäni ollut niihin aina liian iso, pursuava ja milloin mitäkin. Kaikeksi onneksi huomasin tänään, että toisessa polvitaipeessani on suonikohju... tai ainakin sellaiselta se hyvin vahvasti minulta näyttää... Ja minä kun olen aina ajatellut, että eihän ne mulle tuu... Huoh! Se vähän latisti tätä naiseutta, mutta näillä mennään!


Ja sokerina pohjalla... Näinkin voi joskus kuvatessa käydä! :D



Kävin tänään aivan huipussa paikassa... Koulun Kahvissa ja Kipossa! 
Siitä laaja postaus seuraavaksi.

Aurinkoista iltaa, Ihanaiset ja Kaikenkokoiset Naiset!

-Anne-



Pitsiliinan lumoissa

Heipskukkuu!
Uudella kameralla on räpsitty kuvia vähän sieltä ja täältä, mutta ohjekirjaan en ole vielä ehtinyt tutustumaan. 
Eiköhän sekin aika järjesty tässä lähipäivinä.
Kuten olette huomanneet, etten ole sisustellut suurempia sitten muutamaan kuukauteen, niin jotain pientä muutosta on nyt kuitenkin tapahtunut.

Jotenkin minusta vaan tuntuu, että täällä vallitsee nyt sellainen harmonia, ettei tarvitse koko ajan mulistaa. Ja yksi asia mikä vaikutti siihen suuresti, oli ylimääräisten tavaroiden myyminen, lahjoittaminen ja poisheittäminen. Onhan sitä toki vieläkin, mutta nyt paikat pysyvät järjestyksessä ja jaksan pitää tämän huushollin kuosissa, eikä joka viikko tarvitse räjäyttää sitä uudelleen...

Tässä nyt uusimpia kuvia satunnaisessa järjestyksessä.


Näitä päivämääräkuutioita olen etsinyt pitkään tai en ole hennonut ostaa. Nämä ihanuudet löysin sattumalta naapuripaikkakunnan ruokakaupasta ja alle kympillä! :)


Yhtenä iltana ennen yövuoroon lähtöä muuttelin vähän eteisaulan sisustusta mielekkäämpään suuntaan. Aikaisemminhan tässä nurkassa oli vaalea nojatuoli, missä ei kukaan kuitenkaan istunut. Nyt nojatuoli on Callen kamarissa tämän kukan paikalla ja sopii sinne paljon paremmin.

Tämä kaktus on anopin peruja. Aikanaan en pitänyt siitä lainkaan, niinkuin en kaktuksista yleensäkään. Mutta, kun se pääsi meidän kotiin, keksin laittaa sen tähän anopin kukkajalkaan ja siihenhän se passaa mainiosti. Ja sitä paitsi, se on kasvanutkin minun hoidossa... :D



Tästä maljakosta olisin kiinnostunut saamaan lisätietoa... Löytyisikö kenenkään kotoa vastaavaa? Maljakko on tuotu joskus jostain ulkomailta ja se on tosi vanha. Maalauksessa on Japanilaishenkisyyttä ja aitoa kultaa.
Täytyisi kysyä joltain Antiikkia, Antiikkia-ihmiseltä. Asettelin siihen helminauhoja somisteeksi, jotta se pääsisi paremmin oikeuksiinsa.



Erilaiset helmet tuovat piristystä ja hempeyttä rujoon kukkatelineeseen.


Peilin alla on urkujakkara ja jakkaran alla erilaisia ihania somistuksia. Tuon peilinhän maalasin viime kesänä ihan tavallisella maalilla ja hyvä tuli. :)


Olohuoneeseen on tipahtanut vähän vihreää, mistä lisää tuonnempana...


Erilaiset virkatut liinat ovat saavuttaneet nyt meillä suosion. Niillä voi somistaa monella tapaa... 




Tässä yksi varjelemistani aarteista....



Kaikeksi lopuksi kerron, että täällä on nyt joku tauti päällä... Huonoa, etovaa oloa, välillä todella kovaa lihassärkyä ja muuten vain vetelää oloa, osittain taitaa olla mahatautiakin...
Toivottavasti ei mene nyt odottamani vapaat ihan sairastellessa.

Mutta, onneksi aurinko paistaa! Se on lohdullista, että voin istua takaterassilla ja nauttia näistä maisemista!


Aurinkoista iltaa!

-Anne-


Arvonnan voittaja!

Yksikin arpa riittää... Upean kirjan voitti  Me Wämili!!

Lämpimästi Onnea!


Täällä päivät ja välillä yötkin ovat menneet lähes tulkoon töissä. Ensi viikonloppuna odottaa vapaa viikonloppu. :) Toivottavasti ilmoja piisaa sinne asti.

Tämän illan myrsky meinasi viedä minut mennessään... Työmatka pyöräillen ihanassa säässä verkkaiseen tahtiin kiristyi viimeisellä puolella kilometrillä hiekkamyrskyyn, väistellen risuja ja muuta roskaa. Ehjänä pääsin onneksi perille, vaikka oli siinä taas varmaan rivitalon väelle katsomista, kun porhalsin huivi liehuen pyörällä ja vauhtiakin oli yli sallitun. :D

Mutta, onneksi ilma on nyt rauhoittunut ja aamu alkaa kohta sarastamaan.

Ihania tulevia päiviä, Sinulle!

-Anne-

Muikku!

Suuta hymyyn... Muikku!
Niinhän sitä koulussa opetettiin olemaan valokuvassa. 

Katsokaapas, mikäs se siinä köllöttelee...


Lyhyestä virsi kaunis... Tämä on nyt meidän! 


Arvannette, että mulla on jo monta idistä...

Aurinkoista päivää Ihanuudet!

Ja muistattehan, että arvonta-aikaa on tämän viikon sunnuntaihin!!

Arvontaan pääset sivun oikeasta yläkulmasta.


Ajatuksin, Anne



Vanha ystäväni

Tiedättekö, kun hulluuskohtaus iskee- silloin on vain mentävä. Siis pyöräilyhulluus... Ainahan minä olen tykännyt pyöräilystä, mutta välillä se on ollut enemmän tai vähemmän aktiivista. Ystäväni ei silti jätä minua koskaan, vaikka se on kärsinyt kolhuja, kulumista ja ajan patinaa. Aurinko on polttanut sitä ja pakkanen kiristellyt, pöly on tarttunut sen pintaan ja ruostekin hypännyt matkaan. Talveksi minulla ei ole ollut tarjota sille lämmintä leposijaa, mutta senkin se on kestänyt. Kerran kaaduimmekin yhdessä, minä lensin tietä pitkin ja hän kohti ojaa.
Silti me ollaan aina yhtä, minä ja Helkama.


Hulluus on tarttuvaa tai voisinko sanoa lisääntyvää. Kun kulkee työ- ja kauppamatkaa (12-14km) useamman kerran viikossa, tulee ahneus ja on matkattava lisää. 

Eilen osallistuin paikalliseen pyöräilytapahtumaan "Koko Suomi pyöräilee." 
Pyöräilykypärän omistajat osallistuivat ylimääräiseen arvontaan ja kaikkien viikon aikana pyöräilijöiden kesken arvotaan myös monenlaista palkintoa. Jännää! :)
Eikä haittaa, vaikka ei voittaisikaan- silti on tullut liikuttua ja tilalle on tullut hyvä mieli ja kohonnut kunto.

Ohjattuja reittejä oli 2, toinen n.12km ja toinen 21km (muistelisin). Minähän polkaisin tottakait tuon pitemmän reitin, eihän sitä marjastamaan oltu lähdetty. :D
Ei vainenkaan, jokainen sai polkea omaan tahtiin, mutta en väitä etteikö mullekin iskenyt heti kilpailuvietti päälle ja ryykäsin kärkipäässä lähölle ja vauhtia piisasi kärkipäässä koko matkan. 21km 55min!
Eikä tehnyt tiukkaakaan. 

Tapahtumahan ei ollut kilpailu, mutta ko mun pyörässä on vain kaks vaihetta -> vauhilla tai ei ollenkaan. Ja yleensä se on mulla vauhti-asennossa. Otin lenkin ihan kuntoilun kannalta ja annoin mennä. Lenkin päälle kävin kaupassa ja polokasin vielä kotia. Matkaa tuli yhteensä 33km ja aikaa meni pyörän päällä 1,35h.

Fiilis oli kyllä huikea!

Tänä aamuna reippailin taas 7 maissa pyörällä kylille, olin vajaa 2h salilla ja kylän kautta kotia. Kilometrejä kertyi plakkariin taas n.15km verran.

Hyvä minä!

Reipasta päivää, Sinullekin!

-Anne-



DIY- hyyssi


Hyvää huomenta!

Täällä oli kuulkaa reipas emäntä aamusella, kun yövuorosta tuli!
Pyykkikone laulamaan, imuri lentämään, matot kartanolle ja emäntä pettiin!
Aah, miten ihana olikaan herätä, kun koti on jo puoliksi siivottu!!

Itsehän olen alkanut harrastamaan tätä yötyö-siivousta nyt muutaman kerran ja toden totta, päivä heräämisen jälkeen on huomattavasti miellyttävämpi. :) Nyt edessä ovat vapaat ja aionkin ottaa niistä kaiken ilon irti.





Sitten vähän hyyssistä eli hienommin meidän Boutiquesta, jota minä käytän. ( Ihan vaan sen vuoksi, että toisella on toinen hyyssi. )
Nuo seinät ovat kaivanneet jotain ilmettä ja minä pirteää sanomaa aamuihin.

Ja tässä se on!



Eksyin taas kerran Facebookissa (mulle käy niin aika usein...) yhteen ryhmään "Sisusta tarroilla-" johon sitten jumitin. Sitä kautta tilasin tämän omalla tekstillä olevan tarran eli ihan on ite keksimä.



Näihin kuviin ja tunnelmiin:

Muista, että OLET IHANA! 

IHANAN SATEISTA PÄIVÄÄ!

-Ajatuksin, Anne-