Huijausta

Minulla on taas SE vaihe menossa... siis hiustenkasvatusvaihe.
Se tulee joka vuosi, aina syksyllä...

Alan nähdä pitkiä hiuksia ja aina vaan kauniimpia ja naisellisempia hiusmalleja... yritän ummistaa silmäni upeilta lyhyiltä leikkauksilta ja linjakkailta malleilta, vaikka toinen silmä niitä yrittää kovasti kurkistella.

Mutta, jos tahtoa on oikein kovasti- olen ajatellut, että ehkä voin siinä onnistua.
Pitäisikin näyttää teille joskus kuva, millainen liinaharja minulla on ollut 6lk... ja siitähän se lyhentyminen tai kasvattaminen, lyheneminen ja... lyheneminen sitten lähtikin.

Nyt olen onnistunut kasvattamaan sekä edestä että takaa. Aina aikaisemmin se tökkäsi siihen, että pidin suorasta otsiksesta, mutta lyhyt malli näytti siinä ihan töpöltä.
 Nyt yritän kasvattaa edestä pitemmäksi ja  olen siinä onnistunutkin...



Tässä ns. arkikampaus, minkä värkkäsin yhtenä päivänä. Lyhyitä hiuksia töröttää vielä sieltä täältä, mutta hyvät aineet, kunnon föönaus ja pitävä lakka takaavat melko hyvän kampauksen.
Tämä tosin on laitettu aika nopeasti, pää alaspäin kuivatellen ja hiuspuuterin avulla kohottaen.

 

Vertauksena vielä vajaa vuosi sitten otettu kuva. Mallihan oli takaa ihan lyhyt.
Hämäystä tässä uudessa on se, että saan hiukset juuri ja juuri pienelle poninhännälle. 
Kaunis kukkakoriste saa hiukset näyttämään paljon pidemmiltä!


Huomiset häät tuovat lisää päänvaivaa hiusten koristeluun, mutta jospas aamulla olisin komiasti tukka tötteröllä menossa juhlia kohti! ;)

Ihanata viikonloppua, Murut ja nauttikaa kynttiläilloista!





Callen kamarin kirppis avautuu tänään!


CALLEN KAMARIN KIRPPIS

On tullut taas aika luopua ylimääräisistä tavaroista ja jättää osa historiaa taakseen.

Laitan myyntiin lähinnä sisustustavaraa, kohtuullisin hinnoin.

Tuotteet ovat siistejä, tarkistettuja ja pestyjä.
Sijaitsevat kuitenkin kissataloudessa, allergiset tämä huomioikoon.

Yhteydenotot sähköpostiin villaemmassa@gmail.com tai viestillä,kuka nummeron tietää. ;)
 
 
                 LUUMUN VÄRISET SIVUVERHOT
240 X 130CM
(Toinen pari lähti uuteen kotiin!)



SOPIVAT IKKUNAAN MYÖS YKSITTÄIN,LASKEUTUVAT KAUNIISTI.

 13e




KAUNIIT, HELEÄN LIILAN VÄRISET PITSIVERHOT TANKOKUJALLA (4KPL)
156 X 223CM

1 PARI 8e
2 PARIA 14e





SAMAA SARJAA LÖYTYY HENNON VAALEANPUNAISET PITSIVERHOT (6KPL)

156 X 223CM

1 PARI 8e
2 PARIA 14e
3 PARIA 20e




LIILAT SÄVYT JATKUVAT...

KANGASPALA 
 147 x 148CM
 SOPII ESIM. PÖYTÄLIINAKSI

4e


ALEMMASSA KUVASSA VÄRISÄVY ON TODELLINEN.





MUSTAVALKOINEN KOODI-SARJAN KAPPA
(Kerran ikkunassa ollut ja todettu meille liian tummaksi.)
Kappaa ei ole pesty, ei siis haalistumia.

252 x 51

10e




UUSIA TUOTTEITA TULEE PIAKKOIN!



Uusia tuulia...

Sain upean mahdollisuuden päästä mukaan Indiedays Inspiration sivustolle yhdeksi bloggaajaksi!
Jos haluat tutustua tähän suosittuun portaaliin enemmän, käy kurkistamassa siihen täällä!

Blogiini on myös ilmestynyt palkki, mikä kertoo mukana olostani. Palkkien kautta pääset tutustumaan myös muihin innostaviin blogeihin.

Tuntuu kyllä todella hienolta, että on päässyt mukaan johonkin suurempaan. :)
Eikä kameran hankinta, kuvaustaidot eikä kirjoituksetkaan ole menneet ihan hukkaan.

Mutta, se siitä... Oletko sinä täyttänyt jo pakastimesi ja kellarisi säilykkeillä ja marjoilla ynnä muilla herkuilla?

Minä olen käynyt mustikassa, mutta kotiin on myös tullut vähän omenoita, punajuuria ja porkkanoita.
Sienet odottavat vielä metsässä poimijaansa.

Olen saanut ystävältäni hyvän reseptin, millä onnistuu piiras kuin piiras.



Tässäpä ohje sinullekin omenapiiraan muodossa!

2,5dl piimää (minä laitoin jogurttia)
2dl sokeria
1dl voisulaa
4dl vehnäjauhoja
1tl ruokasoodaa

Taikina vuokaan, päälle omenoita, marjoja...
Omenoiden päälle laitoin vielä purkin kermaviiliä, vaniljasokerilla ja kanelilla höystettynä.

200 astetta, n.30min


Olen ostanut myös pari pienempää piirasvuokaa, jotta herkkuja ei tarvitse syödä pienessä taloudessa monta päivää. ;) Tämä vuoka taisi löytyä Halpa-Hallista.

Suosittelen kokeilemaan, piiras onnistuu todella hyvin myös irtopohjavuoassa tai ihan tavallisessa keraamisessa piirakkavuoassa.


Lopuksi vielä muistutus syksyn terveellisistä herkuista.


Mainiota päivää, Murut!


Prinsessa-arvonta uudelleen...

En valitettavasti tavoittanut Prinsessa-sisustustarran voittajaa, joten suoritin arvonnan osallistuneiden kesken uudelleen...

Ja onnetar suosi tällä kertaa seuraavaa!

Yhdellä arvalla mukana, meidän pikku prinsessa saisi tämän seinälleen.. t. Reija


      Lämpimästi Onnea Reijalle ja pikku prinsessalle!



Löysin aiheeseen sopivan hauskan runon.

Päivää vaan taloon,
tässä minä nyt oon!
Olen todellinen prinsessa.
Etsin prinssiä yhtä todellista
ja huoli en rukkasista!

Olen kiertänyt maailman maita,
näin on asian laita
Mutta yksikään aita peittänyt ei
ruohoa vihreämpää.
Mua alkaa jo kyllästyttää!

Että olisiko mahdollista?
Multa loppuu jo prinssien lista!
En etsi rikasta, en etsi kaunista,
etsin prinssiä todellista!

Niin että päivää vaan taloon,
tässä minä nyt oon!
Olen todellinen prinsessa.
Etsin prinssiä yhtä todellista
ja huoli en rukkasista!


   Runo löytyi täältä...  Samalla löysin vähän muutakin Prinsessamaista.


  Kaunista syyspäivää kaikille Prinsessoille!


Siitä, millainen sinä olet


Jostain syystä minulle tuli mieleen laulu Uralin pihlaja, kun näitä kuvia katsoin. 
Lapsena osasin soittaa sen harmonikalla, nyt taito on päässyt vähän ruostumaan.


Eräänä aamuna yövuoron jälkeen kävin ottamassa kuvia aikaisesta aamusta ja yhdestä kauniista järvestämme. Meillähän näitä kauniita vesistöjä piisaa joka puolella.


Jotkut ovat harmitelleet, kun ihmiset puhuvat jo syksystä. 
Minua ajatus on kuitenkin jotenkin jo lämmittänyt.
Ruskan värit, marjametsät, kynttilät ja lämpimät teekupit ovat sulattaneet jo sydämeni.


Olen saanut myös monenlaisia uusia oivalluksia elämästäni. 
Olen myöskin saanut huomata, että on aika jättää ja on aika ottaa uutta.
Kun on valmis luopumaan jostakin entisestä, saa tilalle jotain uutta ja paljon parempaa. 
Mutta, luopumista ei kannata tehdä ennenkuin on siihen aivan valmis.


On myöskin aika murehtia ja surra. 
On aika jättää huolet taakse ja antaa surun kantaa eteenpäin.

Minun elämässäni suru on ollut niin monenlaista.
Surua ja kaipausta, surua siitä etten osaa ottaa mitään tilalle. 
Surua siitä etten tee niinkuin toiset, vaan teen niinkuin minä haluan. 

Kun surusta pääsee ylitse tai pystyy jättämään ainakin osan siitä taakseen - voi nähdä ympärillään paljon keveyttä, kauneutta ja ystävyyttä.
Voi ymmärtää syyn, miksi olen tällainen, tässä ja nyt.


On aika antaa tilaa itselle ja omille ajatuksille. 
Menneitä ei tarvitse unohtaa. 
Ilman menneisyyttä ei olisi minuakaan.


Nautitaan jokaisesta pienestä hetkestä. 
Hymystä ja hymyttömyydestä. 
Siitä, millainen sinä olet.

Kauniita ajatuksia päivääsi!

-Anne-

Sopivasti vai enemmän?

 
Viime päivien tapahtuma pienellä paikkakunnallamme on taas saanut monia miettimään elämän karuutta, sen tarkoitusta ja ystävyyden merkitystä.
 
Meillä aina joku tuntee, joku tietää ainakin kasvot, toinen nimeltä. Joku tuntee vanhemmat tai sisaruksia. Ihminen on aina jollakin lailla tuttu. Silti aina joku jää yksin.
 
Kaikkia ei voi auttaa, kaikkea ei edes aavista.
 
Asia puhuttaa monia.
 
Toinen miettii syitä, toinen selityksiä. Onko niitä edes olemassa?
Olisiko pitänyt jäädä jokin syy? Olisiko pitänyt selittää?
Oliko ihmisellä outo ilme, tehdään tulkintoja.
Huhut muuttuvat todeksi, asia saa mittakaavoja.
 
Toinen tuomitsee, toinen ymmärtää.
 
 
 
 
 
Itse olen menettänyt kaksi ystävää, yllättäin. Toinen antoi merkkejä, toinen ei.
Ei auttanut, vaikka ympärillä oli monta ystävää.
Ei auttanut, vaikka autettiin, kuunneltiin ja tuettiin.
Joskus annettiin myös vain olla.
 
 
Asioita tuomittiin, surtiin omaisia. Menetetystä ystävästä tuli paha.
Usein olen huomannut, että tuomitsijat ovat sellaisia- joilla ei ole omaa, läheistä kokemusta. Eivät ole seuranneet läheltä, eivät näe ymmärrystä.
 
 
Asiassa on aina kaksi puolta.
Riippuu, miltä puolelta asiaa katsoo ja kenen näkökulmasta.
Usein meillä ihmisillä on tapana laittaa asioita erilaisiin kasteihin. Kenen paha olo on suurin, se voittaa.
Vai voittaako?
 
 
Ihmistä paheksutaan, haukutaan ja moititaan. Pelkuri, raukka ja omaisten hylkääjä.
Tunteita on monenlaisia.
 
Mietitäänkö, miten paha olo ihmisellä oli?
Miten syvällä mieli oli ja oliko sieltä ulospääsyä?
Aina asioista voi selvitä. Niin, se on ollut aina minunkin mottoni. Mutta, entä jos ei selviä.
Entä jos sillä pahan mielen suurella hetkellä ei ole ketään, kuka selvittää?
 
 
 
 
 
Sain ystävältäni kauniin ajatelman, mikä sopii hyvin tähän loppuun mietittäväksi.
 
On mahdotonta sanoa,
mikä on kenellekin sopivasti.
Se, mikä toiselle on vähän,
voikin toiselle olla liikaa.
Jaksamme eri asioita
ja eri määrän.
Voimat riippuvat niin
monesta tekijästä.
Toiselle sama asia on alku,
toiselle viimeinen pisara,
jonka myötä malja läikkyi yli.
Näinkö vähästä, ajattelee joku.
Mutta mistä hän tietää,
miten paljon maljassa jo oli.
 
Hanna Ekola /Valoa ja voimaa
 
 
 
 
 
Valoa ja voimaa tulevaan viikkoosi!
 
-Anne-
 
 
 



Missä työ ootta?

Ihmettelen, kummastelen...
Missä työ oikein ootta? ;)

Ehkä pihahommissa, marjametsässä, auringonpaisteessa, syyssateessa...

Täällä olen ja kaipaan teitä, Ystävät!


Tervetuloa uudet ja vanhat lukijani!

Kaipailen myös sisustustarran voittajaa... Josko hän mahtaisi nähdä tämän viestin?

Kaivaten, Anne

Prinsessa-arvonnan voittaja...


Ihastuttava Prinsessa-arvonta suoritettiin jo sunnuntai-iltana, mutta kaikkien mutkien kautta päivitys tulee vasta nyt... mutta sitäkin suuremmalla jännityksellä!

Osallistujia oli yhteensä 27, lämmin kiitos kaikille!

Jokaiselle teistä olisin halunnut tarran antaa ja kaikille ihanille pienille prinsessoille, joista kerroitte...

Tällä kertaa arpaonni suosi  Christabeliä!!


Täällä olisi eräs 9-vuotias huumorintajuinen ja prinsessamainen neiti, joka taatusti ilahtuisi tästä tarrasta :) Eli mamma osallistuu yhdellä arvalla mukaan ja toivoo voittoa tyttärelleen :) !

Paljon onnea Sinulle ja tyttärellesi!!

Christabelille postia laitettu, josko saisin vielä yhteystiedot niin tarra lähtisi tulemaan uuteen kotiin.

Ihanaista päivää kaikille ja kiitos osallistumisesta!

-Anne-

SodaStream-kilpailu


Sain kutsun ja kunnian osallistua Play-leiki väreillä kuvakisaan. 
Kisan ajatuksena oli kuvata knolling-kuva (kts. googlen kuvahausta "knolling") 
saamani sinisen uuden SodaStream-laitteen kanssa. Knolling-kuvan ajatuksena on, että kuvaan otetaan mukaan kyseisen värin mukaisia esineitä tai asioita. Koska, meillä ei juurikaan sellaisia ollut, päätin käyttää omaa inprovisointia ja yrittää rohkeasti jotain omaa ja persoonallista, teemaa kuitenkaan unohtamatta.



Osallistuin ylläolevalla kuvalla kisaan ja olisikin aivan huikeaa, jos sinäkin kävisit äänestämässä kuvaani alla olevassa osoitteessa 11.8.-14.9.2014.



Samalla voit tutustua myös muihin väreihin ja uutuuslaitteisiin. 
Täältä  löydät lisää kilpailuja ja laajasti tuotetietoa SodaStreamista sekä makutiivisteistä.



Sain myös mahtavan määrän erilaisia makutiivisteitä testattavaksi, monta uutta kaasupulloa sekä pari täyttöpulloa.
Meillähän oli käytössä jo vanhemman version SodaStream-laite, mikä oli vaikeampi käyttää ja äänekkäämpi. 

Itse olen kiinnittänyt kovastikin huomiota tämän uuden laitteen helppokäyttöisyyteen, myös oman ammattini puolesta ajatellen. 







Pulloa ei tarvitse pyöritellä paikalleen, vaan asetteluun riittää pelkkä nosto ja kevyt työntö.


Laite sopii siis hyvin myös lasten käytettäväksi kuin myös sellaisille, joilla on vaikeuksia käsien toiminnassa. 


Kevyt painallus... ja vapautus...


Ihanan raikkaita makuvivahteita saat lisäämällä makutiivisteitä oman maun mukaisesti.


LÄMMIN KIITOS JO ETUKÄTEEN!

-Anne-





Ihanaista viikonloppua, Ystävät!

Onnellinen on se ihminen, 
joka osaa nauttia pienistä asioista,


arkipäiväisistä tapahtumista, 
auringonpaisteesta, linnuista langoilla, 
aamiaisesta, päivällisestä, lounaasta,


aamun lehdestä postilaatikossa, 


vastaantulevasta ystävästä.


Niin monet tavoittelevat elämän nautintoja, 
menemällä niiden ohitse.


-Tommy Tabermann-


Ihanaista viikonloppua, Sinulle!



-Ajatuksin, Anne-


Arjen asioita


Syksy tekee pikkuhiljaa tuloaan ja iltateet alkavat taas maistua... :)

Olen etsinyt jo pitkään erilaista teesihtiä ja sellainen löytyi Tampereen reissulta Tigeristä. 


Meillä oli tässä reilu viikko sitten 4-vuotis hääpäivä. Meillä sitä ei ole koskaan erityisemmin juhlittu saatikka muisteltu, mainittu kylläkin. Iltasella laitoin kuitenkin herkullisen iltapalan teemaan liittyen. 
Olemme olleet jo 20 vuotta yhdessä eli ihan nuoresta asti. Naimisissa vasta 4 vuotta. Hääpäivä on hieno asia, mutta meillä se ei ole noussut erityisen suureksi päiväksi. Muistamme toisiamme eri tavoin arjessa. 




Millä tavoin sinä muistat rakkaitasi arkipäivän asioissa?


Peeäs, muistuttelen vielä tuosta Prinsessa-arvonnasta... päivä lähestyy! ;)
-Anne-

Keittiössä tapahtuu...

Villa Emman keittiössä on tänä aamuna ollut hyörinää. Kyllä sitä näköjään ehtii kaikenlaista, kun on asenne kohdallaan. Eikä tullut edes kiire.

Aamu aloitettiin monen kuukauden tauon jälkeen puurolla ja tuoreilla mustikoilla, joista ei kylläkään nyt kuvaa ole. Eilen kävin hakemassa mustikoita muutaman litran ja vielähän noita jäikin metsään. Eilen tein ns. terapiamatkan metsään ja hyvin onnistui! ;)

Iltapäivällä tein jälkiruoaksi mainion mustikkapiirakan, minkä ohjeen löydät täältä.
Oikein hyvä ja nopea ohje, mutta ensi kerralla taidan laittaa enemmän jauhoja ja vähemmän kaurahiutaleita. Oli minun makuun ehkä hiukan liian kaurainen.

Muutama vadelmakin löytyi omasta pihasta piirasen päälle.


Ehkäpä eilinen motoristiajelu ja frisbeegolfin pelaaminen antoivat lisäpotkua näihin puuhiin... ja siisti koti! Sillä on muuten (ainakin minulle) ihan äärettömän suuri vaikutus ihan kaikkeen. On paljon mukavampi tulla kotiin ja lähteä töihin, kun ei jää sotkua jälkeen. Huoh! Kiitos, siivousinnostukseni!


Minulla on ollut myös nuukuuskausi menossa ja olen kiinnittänyt huomioita päivittäisissä valinnoissa asioihin, missä voin säästää ja käyttää maalaisjärkeä. Ruoan hinta on nykyään niin korkea, ettei ruokaa hennoisi heittää roskiin ja harmittaa, kun sitä menee pilalle kaapissa.

Tein iltaruoalle (ja huomisellekin) yllä olevan kasvis-jauhelihapaistoksen. 
Ohje omasta päästä.
Suurin piirtein mitä kaapista löytyi...

Kesäkaali, sipulia, valkosipulinkynsi, kesäkurpitsaa...
Naudan jauhelihaa...
Salamipussin loppu, juustoraastetta...
Suolakurkkukuutioita purkin pohjalta...
Kasvislientä...

Pannulla haudutus ja sitten uuniin kasattuna lasagnen tavoin!


Viimeisenä ruokavinkkinä löytyy viikonlopun piknik-tapahtumaan tehdyt pitsat foliovuoassa!
Olen innostunut tästä Durum-vehnäjauhosta ja tästä tulee toden totta eri makuiset pitsat, nopeasti ja vaivattomasti!
Foliovuoat ovat juuri sopivia (2dl nesteen) pitsataikinoille, kummallekin omansa.
Voip pakastaa tai syyä het suuhun!
Foliovuoka antaa mukavaa rapeutta pitsalle.


Herkullisiin tunnelmiin, ihanaista päivää Sulle!

-Anne-



Elä, nauti ja ajattele!



Iltana yhtenä, ikävissäni ja sotkuun kyllästyneenä aloitin...


Kääntelin, vedin, työnsin...välillä istuin alas ja mietin. Vaihdoin, heitin roskiin, kierrätykseen...
Muutama uusi, edullinen hankinta...
Jotain vanhaa, mutta ei lainattua...
Jotain unohtunutta, mäntysuovan tuoksuista...


Laitoin maton jalan alle ja työnsin... kannoin, pesin, puunasin...
Vaihdoin väriä, käytin sinitarraa...
Otin pois, laitoin takaisin...



Hain tunnelmaa...
Lahjaksikin saatua...


Etsin uusia mahdollisuuksia...


Vanhoja haikeuksia...uusia tuulia...
Ajan patinaa...



Kasvatin, siistin ja kastelin..



Siirtelin, ihmettelin ja ihastelin..



Kirjoitin, unelmoin ja rakastin...



Muistelin, mietin ja aavistelin...
Kaikkea kaunista...
Olenko huomannutkaan?




Ystävää unohtamatta...


Elä, nauti ja ajattele!
Kiitos taas tästä ihanasta päivästä, elämäni!
Kuinka olenkaan unohtanut, miten mukavaa se lopen onkaan!

Aurinko on paistanut jo kauan. Oletko kuullut suustani valitusta liiasta kuumuudesta, liiasta auringosta? Et ole. Olen nauttinut joka ikisestä päivästä. Ihanasta ilmasta, puhdistavista sateista, myrskyävistä ukkosista.

Olen käynyt metsässä, poiminut mustikoita. Pienen määrän, piirakoihin. En urakoinut, en ottanut itselleni paineita. Keräsin käsin, olin hidas. Mietin, mihin minulla onkaan kiire.
Elän tässä ja nyt!



Opettelen taas nauttimaan elämäni pienistä ihanista hetkistä!



-Anne-