Luksusta arkeen

Mainio viikonloppu takana kera pienen minilomasen  ja ihanien  ystävien.
Hymyä, naurua, hyvää ruokaa.
Ihanasti iloa ja elämän pieniä nautintoja.

Mitenkäs teidän viikonloppu hurahti?



Alle olen poiminut kuvia huipusta majoituspaikastamme.
Sokos Hotel Lakeus Seinäjoella.

Olin varannut SuperiorX King - huoneiston ja täytyy sanoa, että oven avattuamme yllätys oli suuri,positiivisesti!




Itseäni viehätti erityisesti tämä istumapaikka.


Huoneistosta löytyi myös 2 aivan ihanaa keinua. Keinut ovat kotimaista tuotantoa, Kola Light (Inno,  Mikko Laakkonen ).


Keinuissa viihtyivät niin miehetkin kuin naisetkin. Kotiinkin tällainen olisi ihana, mutta hinta on suhteellisen arvokas,joten joudun tyytymään vielä tuohon vanhaan perinteiseen malliin.





Huoneistosta löytyi myös ylellinen wc/kylpyhuone ja hilpeyttä herättänyt pikkuruinen sauna.




Monenlaisista hotelleista on kokemusta, mutta viime aikojen perusteella voin lämpimästi suositella Sokos Hotel Lakeuden huoneistoa sekä Jyväskylän Sokos Hotel Paviljonkia.


Ylellisyyden tuntua,hyvää palvelua ja kaikkea kaunista. Ja tarjouksia bongatessa ei hintakaan ole päätä huimaava.

Oletko sinä löytänyt kivoja paikkoja,joita voisit suositella?


Se naapurin akka...

Kerronpa teille, mitä tänä aamuna tapahtui niin ehkä saan teidänkin suupielet vähän nykimään...

Onhan tämä niin hulvaton juttu, että on pakko jakaa!

Noh, minähän olin kaikessa rauhassa tekemässä mureketaikinaa, kun huomasin ikkunasta naapurin kissan kävelevän takapihaamme kohti.
Ei, en juossut hätistelemään sitä vaan annoin kävellä niinkuin jokamiehen oikeudella kuuluukin... mainitsin kuitenkin hänelle kuuluvalla äänellä, että pihallamme saa kävellä jos ei tule isottelemaan.

Eläinrakkaana ihmisenä en tietenkään ajanut sopuhenkistä naapuriamme pois vaan olin tietenkin hyvillään, että armas Callemmekin pääsee näkemään lajitovereitaan ja tekemään tuttavuutta. Tokikin kyllä tiesin jo kokemuksesta, että Pormestarimme ei suvaitse muita lajitovereitaan reviirilleen ja tästä minulla on vähän esimakua menneestä viikonlopusta...

Mahtaa olla naapureillakin, kun emäntä saunatakki päällä ja miehensä työkengät jalassa päästeli pitkin takapihaa ja mietti, miten saisi tilanteen rauhoittumaan ettei kumpikaan osapuoli kärsisi tappiota. Onhan se toki epäinhimillistä ajaa lapsensa kavereita pois kylästä harjalla osoittaen, mutta joskus äidinvaistot ajautuvat turhankin pitkälle. :D Jos näin voi sanoa.

No, lauantain episodista minulla on etusormessa iso palkeenkieli ja muutamia muita naarmuja, itsehän menin Callea rauhoittelemaan. Ihan vain ajatuksella ja estääkseni sen, ettei hän pääse valjaistaan irti ja minun täytyisi juosta saunatakki päällä pitkin kylänraitteja... Olisihan siinä ollut tällekin kylälle jotain viihdykettä lauantaiehtoon ratoksi.


No, mutta tähän aamuun...
Armas naapurimme naapurin akan nähtyään alkoi maukua huomiota herättävästi ja kellisteli hiekalla, ihan kuin sanoakseen, että minä saan tästä kävellä. Muistutin häntä terassilla seisten äsken mainitsemastani ohjeistuksesta, samalla silmäillen mitä silmäteräni parin metrin päässä tästä tuumaa.

Naapuri oli kuitenkin sen verran uskalias, että päätti kävellä silmäteräni vierestä parin metrin päästä ihan kuin osoittaakseen ylpeytensä. Seurasin tepastelua terassilta turvallisen matkan päästä, käsi kuitenkin hamuten harjan vartta. 

Lopputulemana voit katsoa seuraavat kuvat ja miettiä, mitä sitten tapahtui...



Kumpi voitti vai voittiko kukaan?
Kuka antoi periksi ja miksi terassilla on kaksi muuta harjaa?



Ja nyt kaikille eläinsuojelijoille tiedoksi, että kumpikaan kissa ei saanut osumaa harjasta, eikä se naapurin akkakaan saanut tällä kertaa osumia. Harjan onnistuin heittämään niin, että kissat erkanivat toisistaan ja ehkä hiukan taisin vähän työntää naapuria lähölle, siinä kuitenkaan onnistumatta. Hän istui paikallaan kuin tatti ja yritti niellä tappiotaan.

Kun tilanne rauhoittui ja naapuri päätti lähteä kotiin, katsoin parhaimmaksi jatkaa murekkeen tekoa.  Ja ne kaksi muuta luutaa... ne olivat sitä varten, että jos ei yhdellä homma tokene ja tarvitsen omaksi turvakseni jotain kättä pidempää...
Tällä kertaa niitä ei kuitenkaan tarvittu.
Ainoa haitta taisi olla naapureihin asti kuulunut pajatus aiheesta, että olisi muutakin tekemistä kuin teidän riitojen selvittelyä. 
Pahoittelen pajatusta ja naapuri on edelleen tervetullut meille kylään, kunhan muistaa ohjeistukseni.



-terveisin Se naapurin akka-



Hitaita aamiaisia, kiireetöntä eloa...

Niin, mitähän kertoisin.
Oikeastaan jo odotinkin hirveästi, että pääsen kertomaan teille tästä ihanasta viikonlopusta.
Vapaa viikonloppu, kiireetöntä oloa, kellon ja puhelimen unohtamista.

Jotenkin niin osaan nauttia tästä olotilasta, kun aina se ei ole ollut mahdollista. On ollut aikoja, jolloin olen ollut puhelimen päässä 24 / 7.

Olin ihanan työkaverini kanssa pari päivää työreissulla ja siellä hotellissa ollessani muistin, miten kotiinkin voi joskus rakentaa pientä arjen luksusta...

Tänä viikonloppuna meillä on herkuteltu ruhtinaallisia aamiaisia, syöty hitaasti ja nautiskelu kiireettömyydestä. Samalla aamupalalla on menty pitkälle iltapäivään asti. ♥


Sama kiireettömyys jatkui myös ulkotöihin ja saimmekin todella paljon kaikenlaista aikaiseksi. Eikä ilmassakaan ollut valittamista.

Nyt on sukset ja muut ilmanaikoiset romppeet siivottu pois terasseilta...


Etuterassilla suloisen punainen pata toivottaa ystävät tervetulleeksi! ♥



Osa tavaroista sai kyytiä nuotiolla.



Ja ulkonahan oltiin tietenkin koko perheen voimin!



Vanhat maitokärryt saivat tonkan kaverikseen. 



Takaterassin grilli odottaa kesäisempiä päiviä...



Ja vanha palvelija lähti käyntiin talven jäljiltä suoraan avainta kääntämällä. ♥

Olen ehkä vähän hupsu, mutta rakastan tätä vanhaa traktoria. Ehkä juuri sen vuoksi, kun siinä näkyy ajan patina kaikkeudessaan. Se on nähnyt monenlaista. Uurastanut, paiskinut, vetänyt ja työntänyt, sukupolvelta toiselle ja kolmannelle...


Ja siellä ne kaksi rakkauttani mennä huristelevat, yhdessä. ♥


Kiitollisin mielin on mukava aloittaa uusi viikko.



Iloa ja valoa tulevaan viikkoosi!



Vanhasta uutta

Hei Ihanuudet!

Olen ollut seminaarissa oikeen kaupungissa asti, joten bloggaus on ollut hetken tauolla. 
Mutta, nyt ollaan taas kotona ja... tänään tuntui taas siltä, että mikään ei kiinnosta... kelikin oli kaikkea muuta kuin keväinen...

Mutta, onneksi on tuo Pinterestin ihmeellinen maailma, mistä voi hakea ideakuvia omaan tylsyyteensä vaikka ihan sohvalta käsin.

Ja siitä se sitten lähti!




Vanhat Marimekon sivuverhot (jotka ovat pyörineet tuolla vaatehuoneen hyllyllä...) pääsivät käsittelyyn.


Vanha palvelijani ommella surruutteli verhot pienemmiksi.



Verhot olen ostanut vuosia sitten eräältä kyläkoululta.
Kerstin Ratia Desing "Floora"
Marimekko oy Suomi Finland 1969

Joskus ne ovat olleet sivuverhoina, pöytäliinana ja jopa sängyn peitteenä...
Sivuverhoina ne ovat liian raskaat meidän ikkunoihin...


Ja siinä ne nyt ovat!

Mitäs tykkäätte?

Aikaisemminhan keittiö/olohuoneessa oli valkoiset pitsisivuverhot. Olen aina ajatellut, että tähän tilaan ei sovi mitkään muut kuin sivuverhot, mutta taisin olla väärässä...


Vähän pieniä tai saattapi olla suurempiakin muutoksia on luvassa, mutta katsotaan mitä ideariihi tuo huomenna tullessaan.


Mukavaa tulevaa viikonloppua! ♥


Kuvia onnellisuudesta

Varoitus!



Alla on kuvia onnellisuudesta.
Jos haluat synkistellä ja olla mökömielellä, ei kannata ehkä katsoa. Saatat tulla iloiselle mielelle.
Mutta, suosittelen kuitenkin ottamaan riskin... Eihän sitä koskaan tiedä, jos se olisi vaikka hyväksi. ♥




Ei vaiskaan!




Joko menit höplään?




Meillä oli tänään Callen kanssa ihan huikea päivä ulkoilun merkeissä. 
Eilen tuuli vihmoi nurkissa niin, että kumpaakin tympäsi ja Callea etenkin...Tänään sitten vähän korjattiin tilannetta retkeilemällä lähipellolla, metsikössä ja lopuksi vaan oltiin ja naatiittiin! ♥















Älä sinäkkään ennää mökötä vaan mee ulos tai ainakin ikkunan ääreen!



Huomaakko, suupieles nousee väkisin ylöspäin... 



Just noin!



Ihan pikkusen vielä...







Non nii! Nuin sitä pittää! 




♥ Onnellisuus tulee sydämestä... ja ihanasta unesta! ♥




Ihanaa iltaa, Ystävät! 
Nautitaan elämän pienistä hetkistä!





Kun arki koittaa...

Se tunne, kun huomaat olevasi vapaalla ja olet suunnitellut tekeväsi kaikki tekemättömät työt koko viime vuoden ajalta...

Se tunne, kun huomaat Pääsiäisen olevan ohitse ja kaikki vaan repsottaa ympärilläsi kertoen siitä, että nyt on aika mennä eteenpäin...


Se tunne, kun eteisessä on hiekkaa niin paljon että ne tuntuvat sukan pohjissa asti. 

Tunne, jolloin sinun tekisi mieli lingottaa talvironttoset mehtään, mutta kesätennareilla ei voi vielä kävellä...

Se tunne, kun haluaisit työntää sohvan ovesta ulos toivoen samalla, että tilalle ilmestyisi uusi, ehjä sohva joka poistaisi ympäriltään kaikki pölyt, kalkkisaostumat, villakoirat, kissankarvat, irtohiukset, kuihtuneet kukat...



Se tunne, kun huomaat omistavasi monenlaista purkkia, suihketta, pölyä, jauhoja, kiinnettä, muotoilua, suojaa ja poistoa ja paljon muuta...


Se tunne, kun ihanat istuinpäälliset repsottavat irtaallaan välillä tipahtaen pöydän alle, välillä roikkuen puolitangossa...


Ihana arki!

Ilman näitä ärsytyksen hetkiä, en saisi niin paljon aikaiseksi...

Peeäs, voin kertoa että olen opetellut myös ihan olemaan ja OSAAN SEN! ♥
 -Osaan katsoa tv:tä keskellä päivää, samalla juoden kahvia ja odottaen kun pyykit peseytyvät ja astiat puhdistuvat. Mainostauolla käyn tekemässä taas pienen jutun ja taas istun.

Ja kun lopulta saan intuition, hommat alkavat sujua kuin itsestään! 


Halusin tarkoituksella tehdä tällaisen arkipostauksen, koska meistä jokainen tietää että kaikkien kotona joskus repsottaa... myös meillä. ;)



♥ Ihanaa Arkipäivää Sinulle!! ♥

Kevätmielellä...

Keväistä päivää, Ystävät!


Pääsiäinen tuli ja meni, mukavissa merkeissä. 
Ystäviä, tuttavia, läheisiä, kaukaisempia... 
Saunomista, hyvää syömistä, kotoilua...
Kokolla käymistä, nokipannukahveja...

Köydenvetoa ja kisailua, hyvää mieltä ja iloa.




Yllätyksiä, hymyjä, läheisyyttä...
Lämmintä mieltä ja rakkautta.



Ihanaa tätä viikkoa, Sinulle!! ♥


Iloista Pääsiäistä! ♥

Pääsiäinen tekee tuloaan, saunaa on puunattu, jääkaappia täydennetty, kukkia laiteltu sinne ja tänne...

Siitä se kevät tulee kohisten!

Aikaisemmin en ole ollut kovin innokas Pääsiäisen laittaja, mutta tänä keväänä tuntuu että se tuntuukin tosi hyvältä. Narsissipussi jos toinenkin on tarttunut matkaan kauppareissulla. Harmi vain, kun ne eivät kestä kuitenkaan sitten kovin pitkään kauniina. 
Itse olen Pääsiäisenä joitakin päiviä töissä, mutta ehdin myös kokolle ja vähän vieraitakin kestitsemään. Ja jospa sitä ehtisi myös vähän istahtamaan. 
Tämä viikko on painettu niin sanotusti pitkää päivää ja se meinaa kyllä kieltämättä tuntua... yskä ei meinaa ottaa hellittääkseen...


Ensi viikolla on onneksi useampi vapaapäivä ja sinne olen jo vähän miettinyt erilaisia rästihommia... Se on mukavaa, kun saa kaikessa rauhassa tehdä hommia ilman kelloon tuijottamista ja miten paljon laatikoissa voikaan olla kaikkea ihan ilmanaikoista...



Mitä te meinaatte puuhastella Pääsiäisenä? 
Meilläpäin trullit kiertävät nyt lankalauantaina ja kokolle kiiruhdetaan sitten iltasella...







Sitten vielä Talven siniseen arvontaan!
Arvontahan päättyi maanantaina ja tänään suoritin arvonnan, koska illat venyivät niin pitkiksi...



Arpaonni suosi tällä kertaa Satua Kukkaiselämää-blogista!
Lämpimästi onnea Satu! ♥

Laitan sinulle viestiä, niin saadaan paketti lähtemään uuteen kotiin.


Ja lämpimästi kiitos kaikille osallistujille!





Loppuun vielä vähän kevätrunoa mieltä virittämään...

" On taasen päästy aikaan, 
kun luonto herää taikaan.
Lumivaippa on saanut muodon uuden,
kun on kasvattanut tilalle rapakon suuren.
Pesimispuuhissa linnut häärää,
voita ei mikään tuota laulujen määrää.
Leskenlehti työntyy penkalta ojan,
ja antaa meille näyn soman."
-Bertta Bergroth-


HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!