Lomalle Ikeaan?


                                                                   Lomatunnelmia...
Vielä huominen töitä ja sitten koittaa viikon loma. ♥
Täytyy sanoa, että en ole tottunut tällaiseen lomailuun joten nyt täytyy ottaa ihan uusi asenne tähän lomafiilikseen.

Illalla olen surffannut erilaisia sisustusideoita mm. Hobby Hallista ja Ikeasta. Katsotaanpa saadaanko aikaiseksi käydä lomalla Ikeassa ja jospa sieltä kotiutuisi jotain kotiinkin...


Uusi mustasävyinen päiväpeitto olisi hakusalla, samoin pirteät tyynyt...
Noista Hemnesin yöpöydistä haaveilen myös...



Nahkainen Klippaan miellyttää silmää ja se sopisi hyvin meidän tv-huoneeseen...

Mustaa väriä olen ajatellut lisätä vielä vähän lisää sinne ja tänne...



Saapa nähdä mitä lomaviikko tuo tullessaan. Liikuntaa unohtamatta! ;)




Mitäs sinä olet ajatellut puuhastella?






Rouva Kielo Muodinorja

 Viikko lähestyy loppuaan ja loma lähenee...
Olen yrittänyt päästä taas liikunnan makuun. Vaikka ei ihan joka päivä, niin monena aamuna olen kammennut itseni sängystä ylös ja käskenyt lenkille. Itse on saanut päättää meneekö pyörällä vai kävellen. ;)

Ja onhan se niin mahtava fiilis. En kyllä aikonut kirjoittaa tästä paino-ongelmasta, mutta tulipahan nyt aloitettua niin annetaan mennä.
Paino, elopaino, läski, liikakilot.
Niitä minulla on ollut viimeiset 20 vuotta ja kärsin siitä. Voin rehellisesti sanoa, että päivääkään ei ole, ettenkö ajattele jollakin lailla omaa ulkomuotoani ja sen levennyksiä.
Nyt siitä on noussut jotenkin TOSI suuri möykky sisälle ja se ei meinaa millään lähteä pois.
Huomaan, että olen alkanut karttamaan joitakin tilanteita, missä kilot tulevat esille tai vaikka eivät tulisikaan, minä kehitän niistä itse ongelman.

On helppo sanoa, että pudota pois. Tiedän, että ne eivät ole tulleet hetkessä eivätkä myöskään lähde hetkessä. Vuosien aikana olen saanut kiloja pois, mutta aina olen onnistunut saamaan ne takaisin. Ja tiedättekö, vaikka kuinka haluaa kiloistaan eroon, niin jotenkin sitä on myös tottunut niiden olemassa oloon. Ne ovat osa sinua, halusit tai et. En edes muista, millainen olen ilman näitä roikkuvia osia...

Ylipaino vaikuttaa myös itsetuntoon ja siihen, miten haluaisit olla kaunis, kiinteä ja oma itsesi. En halua olla mikään fitnessmalli, vaan sopusoinnussa itseni kanssa. Sellainen, että löydän itselleni kauniita ja sopivia vaatteita kohtuudella, sellainen ettei minun tarvitsisi arvostella itseäni.



Asia on usein arkaluontoinen ja toisinaan tekisi mieli kysyä joltain toiselta ylipainoiselta, miten saat pidettyä pääsi kasassa kilojesi kanssa? Miten viihdyt siinä?
Tehyn sivuilla oli hyvä juttu aiheesta 

Toiselle 5kg ylipaino voi olla ylivoimainen asia, toiselle 20kg tai 40kg, jollekin enemmän tai vähemmän. 
Paino on myös jokaisen oma juttu. Joku voi tosiaan viihtyä omassa olossaan, toinen kamppailee alipainon kanssa. 


Mitä enemmän ikää tulee, sen enemmän tulee verrattua itseä nuorempiin ja hoikempiin. Niin, tiedän. Se on tyhmää. 

Liikkumisen lisäksi olen hakeutunut Somessa erilaisiin liikuntaryhmiin, missä saa vertaistukea ja haukkua itseään ihan vapaasti. Toiset kanssasisaret ja -veljet ymmärtävät juuri mistä puhut. Tsemppaavat ja antavat vinkkiä. Tai vaan tykkäävät kommentistasi. Joskus sekin riittää.
Painon pudotuksessa on tärkeää tehdä työtä yksin ja sisäistää asia, mutta myös saada vertaistukea.



Aamulla päätin (taas), että nyt se möykky lähtee. Minä vaan kävelen tai pyöräilen sitä pakoon. Tai en oikeastaan pakoon, vaan ajan sitä kohti. Jos se tulee vastaan, moikkaan ja ajan ohi. En ole siitä moinaankaan. Siinäpähän kulkee vaan omalla puolellaan, kunhan ei tule minun tontille. 
Olin jo aikeissa perua joitakin menoja tämän möykkyni vuoksi, mutta päätin että minähän olenkin juuri se joka menee niihin tapaamisiin. Mutta, ensin siihen tarvitaan vähän ostoksilla käyntiä ja pientä trimmausta. Onnea on kiristävät alusasut... 

Ihan tässä tekisi mieleni jo nauraa tälle asialle, mutta luulenpa että siellä ruudun toisella puolen aika moni muukin kamppailee juuri samojen asioiden parissa. 


Lopuksi ja kevennykseksi löytämäni Laihdutushuolia-runo.

Leppoisia ajatuksia päiviinne!

Rouva Kielo Muodinorja
nuorenpana varsin sorja,
neljäkymmentä ja yksi
juuri saanut täytetyksi,
on nyt uusi turkki yllä
talvisäällä kävelyllä.

" Varmaan poden sydänvikaa
koska kerran tuota pikaa
alkaa kovin hengästyttää
kulku täytyy keskeyttää.
Jos vain tulee ylämäki
ohi menee kaikki väki."

Eipä arvaa seikkaa tätä
itsellensä tärkeätä:
vuodet taakse jääneet ovat
työt ja toimet sanget kovat.
Paino myös on lisääntynyt,
sataan kiloon pysähtynyt.

Ollessansa viidentoista
tuskin uskoa hän moista
saattoi, että vielä kerran
painaa voisi tämän verran
kuin nyt vaaka näyttää.
Surulla se mielen täyttää.
Kun hän oli vielä vapaa, 
noudatteli tätä tapaa:

Paljon liikkui ulkosalla,
usein tanssilattialla
pyöri poikain kanssa silloin,
harvoin muisti syödä illoin.
Sitten löysi oman armaan
joka hälle aivan varmaan
ikisuuren onnen antoi.

Hän taas tälle lapset kantoi.
Vauvoja kun odotteli,
aina ruokaa mutusteli.
Lapsukaiset saatuansa
hillinnyt ei painoansa.
Perheelle kun ruokaa paistoi,
yhtä päätä siitä maistoi.
Suuhun pisti ruuan tähteet,
liikalihavuuden lähteet.
Pinnan alle kertyy rasva,
vyötärönkin mitta kasvaa.
Vaikka tiukan liivin laittaa
joka hengitystä haittaa,
ei käy enää hame tämä,
mannekiinin esittämä.

Hankalaa on kumarrella,
kengät jalkaan asetella,
kun on vatsa tiellä aina.
Arkena ja sunnuntaina,
lonkat, polvet tuskan tuovat,
harvoin yöllä levon suovat.
Tällöin rouva huolten tähden
sanoi: "Lääkäriin nyt lähden!"
Tälle kertoi kaikki vaivat.
Tarinassa osan saivat
kokemansa suuret surut
kuin muös syödyt ruuan murut.
"Ankarasti pusken töitä,
lasten kanssa valvon öitä."
Tuskin koskaan ehdin syödä, 
ruoka täytyy laiminlyödä.
Tauti varmaan tekee, jotta
paino nousee ravinnotta."

Käytiin läpi sairaan huolet, 
hyvät sekä huonot puolet.
Ilmi tuli kaikki salat
makeiset ja välipalat.
Sydän oli terve juuri,
kuorma sen vain liian suuri.
Lääkäri nyt neuvot antaa:
" Turhaa taakkaa moista kantaa,
kun voi päästä irti tuosta,
jälleen ilman vaivaa juosta.
Laihdutus on hoito tämä,
monen turhaan yrittämä."
" Lääkkeitä jos joku käyttää,
vatsan koittaa niillä täyttää,
pettyy varmaan katkerasti,
koska jälleen nopeasti
paino nousee monet kilot
pilaten näin hetken ilot."
" Turhat ovat vaivat tässä, 
ellei pysty elämässä
uuteen tapaan syömään vähän.
Kokemuksen mukaan tähän 
tarvitaan vain tahto suuri,
että onnistuisi kuuri."
" Ilman rasvaa täytyy olla
kun syö sitä ruokaa, jolla
liikalihavuutta koittaa
itsekurin meistä voittaa.
Makeiset ja kahvileivät
paastoruokaan kuulu eivät!"

" Jauhoja ja perunoita,
kuin myös kermaa sekä voita,
harvoin pitää pöytään tuoda,
sokeritta kahvit juoda."

Suunniteltiin ruokalista
sallituista aineksista:
Piimää kaksi lasillista,
raakaraaste juureksista,
pari pientä maksanpalaa
naudanlihaa sekä kalaa,
laiha keitto, kaalivuoka.
Täysin ilman leipää ruoka.
Potilas jo empi hiukan, 
koska tuumi kuurin tiukan
kovin käyvän voimillensa.
Sitten voitti arkuutensa
päätöksen näin tehden vakaan:
" Varmaan laihdun," sen nyt takaan.

Ensin tuntui vaikealta
sitten aina helpommalta.
Hyvin vältti kiusaukset.
Niin hän hankki vielä sukset,
joilla hiihti joka säällä
laaksoissa ja mäen päällä. 
Paino laski alemmaksi,
viikossa noin kilon, kaksi.
Näöltänsä paljon nuortui,
ryhtinsäkin vielä suortui.
Mielen tunsi pirteäksi, 
olon oikein keveäksi.

Kun on mennyt vajaa vuosi,
toinen on jo rouvan kuosi.
Mahdoton on paasto, luullaan,
mutta kuten tässä kuullaan,
käy se sentään mukavasti
onnelliseen loppuun asti.

Julkaistu Me Naiset 25.3. 1964



Tsemppiä kaikille meille! ♥




Viherkasveilla sisustamista

Tänään kerron teille tästä omasta kukkainnostuksestani. 
Ainahan minä olen kukista tykännyt, mutta tänä vuonna olen kyllä tainnut ihan hurahtaa näihin.
En kuitenkaan väitä olevani mikään kukkaisneito, kuten kuvasta näkyy. Kukissa on ruskeita laikkuja, osa on vähän kitukasvuisempaa jne.

Paikallisesta kukkakaupasta sain idean, miten kukkia voisi sijoitella ryhmittäin. 


Harmi, kun tässä alemmassa kuvassa näyttää että kukat on ihan töpöjä ja pieniä. Ehkä kuvakulma vääristää. Oikeasti kukat ovat kyllä ihan hienon näköisiä ja näyttäviä. :)


Minulla ei ollut kuin yksi puulaatikko, millä sain nostettua kukkia ylemmäksi. Kukkakaupan ideassa laatikoita oli useampia ja ne olivat ikäänkuin portaittain.

Olen ostanut joskus myös erilaisia kukkaruukkuja, mitkä sain nyt hyvin yhdistettyä toisiinsa.


Puulaatikon alla tilan aikaisemman asukkaan tanssuukengät!






Anopillani oli tapana ostaa aina Juhannukseksi tällainen kukka roikkumaan kamarin ikkunaan. Näyttää siltä, että perinteet jatkuvat... 
Ja minähän en tietenkään muista, mikä on kukan nimi...
Muistatko sinä?



Ja muistatteko ne kerran mainitsemani taimenalut... eipä niistä sen kummempaa... 
Ensi kerralla tiedän, että ne kannattaa laittaa "silmän alle."

Leppoista päivää Sinulle! ♥

Kesän makuja

Kesä keikkuen tulevi...
jaa'a, tiedä tuota milloin se oikein tulee, mutta joka päivästä on otettava irti. Satoi tai paistoi.

Tänään sataa ja ukkostakin on luvannut. 
Pari päivää sitten keitin uusista perunoista maitoperunat eli maitopotut.
Onko tämä sinulle tuttu ruoka?

Lapsena meillä oli tätä usein.
Hyvä, halpa ja helppo ruoka.



Ohjeita on varmasti niin monta kuin on tekijääkin.
Minä tein sen näin:
* Harjasin uudet perunat lähes kuorettomiksi ja laitoin kiehumaan vähään veteen ja lisäsin suolan.
*Kun perunat olivat lähestulkoon pehmeitä, lisäsin pilkotun sipulin joukkoon.
* Hetken kiehutus ja loppu vesi pois.
* Maitoa ja voita kattilaan, levy pienelle.
*Lopuksi sipulin laihot ja suolalisäys.



Maukas ja nopea ruoka. 
Tässä kattilassa keitän aina vaan kesäisiä ruokia. ♥
Se on vaan joku sellainen minun oma miellejuttu.



Onko sinulla hyviä kesäruokareseptejä?

Hempeyttä eteisessä

Välillä täytyy palata taas näihin sisustusjuttuihin maisemakuvien sijasta...
Tänään on vettä losottanut koko päivän ja käytimme päivän hyödyksi ostoksilla. Olinpahan onnellinen, kun löysin alesta juurikin tosi kauniin värisen takin (juuri sellaisen mitä olen halunnut), mikä menee nyt näissä vesikeleissä, mutta sitten myös syssyllä.

Ja tarttuihan sieltä muutakin tarpeellista. Mutta, tiedättekö?! Ei yhtään sisustusjuttua!
En tainnut edes kunnolla katsoa mitään!
Kyllä, siitäkin näköjään pääsee eroon tai ainakin sitä maniaa voi vähentää. Ei vaan tarvi!

Paitsi, jos vähän paljastan niin haluaisin kyllä tehdä totaalimuutoksen tuohon meidän makkariin ja tv-huoneeseen. Tai jälkimmäiseen haluaisin vaan sen uuden sohvan... ja ehkä jotain pientä seinälle.
Mutta, ehkä sitten jonain päivänä.



Tällä kertaa näytän teille kuvia meidän eteisestä. Mielestäni eteinen on kodin käyntikortti ja jos siellä pursuaa kenkiä sun muita vanttuita, niin siitä näkee jo koko kodin... 
Ihan pakko tunnustaa, että meillä on hienot laatikot kengille ja kaappi takeille... mutta, älä avaa niitä... Mutta, ehkä jonain päivänä...


Itse tykkään hirmuisesti, että ovesta tullessa näkee tuoreita kukkia. Nämä neilikat ovat niin edullisia ja kestäviä että ostan niitä aika usein ruokaostosten lomassa.
Kuvassa näyttää, että maljakko ja taulu on ihan minikokoisia... :D

Seinälle olen ripustanut Joulutorilta ostamani koivukranssin ja mieheni lähes 40v vanhat kengät. ♥




Onkos sinulla ideoita, mitä sadepäivänä voisi tehdä? 

Minua nämä päivät eivät erityisemmin masenna, vaikka jatkuvasti jostain kuuluu valitusta säästä. Miten minusta tuntuu, että se on joka kesä vähän niinkuin sama juttu... Sataa tai paistaa. Vuorotellen kumpaakin. Ja nehän on vaan niitä asioita, mille ei vaan voi mitään. Silloin täytyy ottaa suunnitelma B käyttöön. Eniten minua harmittaa maanviljelijöiden puolesta tuo sade ja peltojen märkyys. Kaikki sympatia siis heille, me muut kyllä pärjätään. ♥

♥ Mukavia ajatuksia, sateesta huolimatta! ♥

Arjen ihanuutta ♥

Juhannus on takanapäin ja olihan se mukavaa, kun se kelikin sitten lopulta suosi meitä. 
Meillä Juhannusta vietettiin rauhallisissa merkeissä kera ystävien ja hyvän ruoan. 
Oli mukava kerrankin itsekin päästä valmiiseen pöytään, mikä oli katettu vielä hienosti luonnon helmaan. Kyllä ulkona syöminen onkin sitten mukavaa!


Eilen, kun vatsa oli täynnä juustokeittoa ja kaikenlaisia herkkuja, päätimme lähteä ystävien kanssa polkupyöräreissulle frisbeegolfin pariin. Kylläpä sen jälkeen oli taas mukava syödä!

Nämä ihanuudet löytyivät tuosta matkan varrelta.♥


Vieraiden lähdettyä lähdettiin vielä uudelle pyörälenkille kun sää oli niin ihana. Ja minä tyttö nostin lenkin jälkeen kiikkustoolin terassille ihanaan ilta-aurinkoon!


Mutta, ette kyllä ikinä arvaa mitä tänä aamuna tein...
Sen, mitä olen monena kesänä vain suunnitellut. 
Kevyen aamupalan jälkeen hyppäsin pyörän päälle ja polkaisin 32 kilometriä. Aikaa meni 1h 42min. Matka taittui puoliksi soratiellä ja toinen puoli asfaltilla.
Latasin puhelimeen sovelluksen( Endomondo Sports Tracker) missä ääni kertoi joka kilometrin jälkeen paljonko on matkaa taitettu, missä ajassa ja mikä on kierrosnopeus. 
Puhelimesta näki lopulta koko matkan kartasta.

Olen aina rakastanut polkea pyörällä erityisesti pitkiä matkoja. Tänä kesänä olen ajatellut laajentaa reviiriä yli maakuntarajojen. 


Menin yhden pysähdyksen taktiikalla. Ensimmäinen 15km matka taittui tällaisissa maisemissa.


Tästä se taas lähtee, kuntoilu.
Lenkin jälkeen venyttelyt, suihku ja evästä. 
Sitten verryttelyksi kävin kasaamassa vielä ison kasan puita pinoon tuosta pihamaalta. 
Kyllä elämä on mukavata! ♥ ( Silloin kun ei tarvitse katsoa kelloa...)

Mukavaa arkea Sinulle! 

Juhannusyö

Viime yönä sai ihastella upeaa usvaa yön tunteina. Hiljaista, rauhallista oleskelua.
Tällaisia kuvauksia varten pitäisi hommata pitempi putki, jotta kuvista tulisi tarkempia. Näistäkin kuitenkin välittyy ihanan utuinen tunnelma.




Mitä sinun Juhannukseen kuuluu?
Meillä se on rauhallista oleskelua, pelaamista, saunomista ja tietenkin niin mainiota juustokeittoa! Ilman sitä ei tule Juhannusta.


Rauhaisaa Juhannuksen jatkoa!

Toivottaa Villa Emman väki

Juhannustunnelmia

Hyvää Juhannusta, Ystävät! ♥

Täällä Juhannusta on otettu rentoutunein ja rauhallisin mielin vastaan. Pitkien työvuorojen jälkeen minua koittaa useamman päivän vapaa. Mukavaa!

Tänään meillä tehtiin kesken jääneitä Juhannussiivoja loppuun ja laitettiinpa vielä terassikin Juhannuskuntoon. Pelakuut pääsivät koristamaan pöytää ja näkyvät ihanasti myös keittiön ikkunasta.

Tämä niin ankea pirttipöytä on mukavasti patinoitunut ja alkaa mennä jo ilman liinaakin... no, ehkä joskus maalaan sen...
Aika jännä, kun aina olen näitä pelakuita inhonnut, niin olen jo kahtena vuonna niitä ostanut vaikka ennen ajattelin että ne on vaan mummujen kukkia! :D







Tämä ilta meni ihan rauhallisissa merkeissä saunavastoja tehden, saunoen ja grillaten. Huomisia vieraita odotellessa!

Rauhaisaa Juhannusta kaikille! ♥

Tervetuloa Hotelli Villa Emmaan! ♥

Meillä on muutamien yövieraiden kanssa leikkisä toivotus, kun ovat tulossa meille yökylään eli 
"Tervetuloa Hotelli Villa Emmaan!"

♥Teille on varattu kahden hengen huone kaikilla mukavuuksilla ja hyvällä seuralla.

Tästä pääsette tutustumaan juuri uudistettuun huoneeseenne.

*Huoneenne löytyy Hotellimme vasemmalta puolelta.
*Huone on n.12 neliön kokoinen ja sisustettu vaaleilla sävyillä, vanhan ajan tyyliä kunnioittaen.
* Huoneesta löytyy levitettävä vuodesohva, minkä olemme pedanneet jo teille valmiiksi.
* Kuten kuvistakin näkyy, aamuaurinko paistaa huoneeseen kauniisti (jos sattuu paistamaan.)



Huoneessa oleskellessanne voitte tutustua paikallisen taiteilijan töihin sekä tutustua vanhan ajan esineistöön ja kirjallisuuteen.



Akvarellimaalaus Made By Äiti.


( Pahoittelen huonoa kuvan laatua).
Vanhasta 40-luvun kirjakaapista löytyy niin vanhaa kirjallisuutta kuin tusinan verran vanhaa kahvikalustoa.


Huoneen omistaja Aatelinen Calle A. saattaa myös vierailla huoneessanne. ( Kuuluu hintaan.)


Huoneessa voi antaa myös antaa aikaa ajatuksille ja istahtaa ystävän kanssa vaikka päiväkahville tai viettää pienen lukuhetken nojatuolissa.





Hotellin emäntä on innostunut myös kukkien hoidosta ja ne näkyvät hotellissamme runsaslukuisena.
Huoneestanne löytyvät mm. kauniit orkideat.


Olette lämpimästi tervetulleita meille! ♥

Juhlien jälkeistä tunnelmaa...


Tänään saimme viettää kahden ihanan kummilapsemme Konfirmaatiojuhlaa.
On se aina niin kaunis tapahtuma ja nuoret kasvavat niin nopeasti. 
Aikuistuminen vain tulee aina ennemmin ja ennemmin.

Näiden kahden kummilapsen syntymät ja ensimmäiset muistot ovat jääneet parhaiten mieleeni. Sitten kun lapsia on tullut lisää, niin niitä ei sitten muista enää niin hyvin.
Ehkä se oli siksikin, että toisen kohdalla minusta tuli ensimmäisen kerran täti. ♥

On ihana, kun on saanut kulkea näin ihanien nuorten rinnalla ja kuljen edelleen. 
Tukeminen ja yhteydenpito ei lopu konfirmaatioon.

4 kummilasta on jo päässyt ripille ja vielä on 5 jäljellä. 
Tosin seuraaviin rippijuhliin on vielä rutkasti aikaa. 


Onneksi keli suosi juhlijoita, nyt illalla täällä tulee taas vettä kaatamalla.
Minä täällä olen tuskaillut selkäkipuni kanssa.

Heräsin perjantaiaamuna kovaan selkäkipuun ja arvelin, että olin nukkunut tosi huonossa asennossa. Siitä se varmaan osin johtuukin, en tiedä onko tässä jo muutakin.
Selkä on vasemmalta puolen aivan krampissa, istuminen on tosi pahasta. Jatkuvassa liikkeessä olo helpottaa, tosin olo on varsin toispuoleinen.
Kipu on alkanut levitä jo tuonne kylkeenkin.

Eilen makasin erilaisten pallojen päällä, mitä kivulta sallin. 
Tänään kirkossa istumisen ja juhlien jälkeen olo oli melko tuskainen. Netin maailmasta löysin niksin tennispalloista. Niitä minulla ei ollut, joten laitoin 2 sipulia sukkaan ja sukan tiukasti kiinni. Sitten sipulisukka selkärankan molemmin puolin ja päälle makaamaan. Voin kertoa, että se sattui. 
Mutta, kun selkä tottui niin pystyin käymään kaikki nikamat sillä läpi.

Ilmeisesti jotain tapahtui, koska jalkoihin lähti veri kiertämään ja tuli hirmu kuuma. Kylkikipu ja keskiselän kipu silti jäi. Nyt istutaan piikkimaton päällä...

On tämä tuskastuttavaa. Voin ymmärtää niitä, joiden kipu on jokapäiväistä. 

Täytyy toivoa, että tämä helpottaisi päivä päivältä.



Mutta, nyt Päätalon Kallen seuraan!

Mukavaa tulevaa viikkoa, Sinulle! ♥





Terassinäkymiä Villa Emmasta ♥

Kesä. 
Terassi ja herkkuhetket.
Makuelämykset, uudet kokeilut.

Lasi kuohuvaa kesälle.
Helmeilevät poreet, kimaltevat pisarat.
Kauneus.
Ihana fiilis.

Linnut.
Sointuisa laulu, yksin ja yhdessä.
Kesästä kertovat tarinat.
Kesäterveiset.

Aurinko.
Lämpö, valon ihanuus.
Ihoa hyväilevä olo.
Hymy suupielessä.

Musiikki. 
Kesäviisut, letkeä olo.
Tunnelma, mielihyvän tunne.


Sitä on ehkä meidän terassikesä parhaimmillaan.


Takaterassilla tulee vietettyä kaikista eniten aikaa. 
Luettua postia, kuunneltua lintujen laulua.
Päiväkahvit pöydän ääressä.


Haaveissa (toiveissa) saada piha-alue mahdollisimman pian kuntoon. 
Selkeys, vaatimattomuus, ajaton piha.
Monta mukavaa paikkaa, missä haaveilla lisää.




Toistaiseksi näkymä takaterassilta on tällainen.
Puuntekopaikka, 
mattoteline ilman käyttöä, 
maitokärryt ilman maitoa.

Olen kuitenkin oppinut jättämään tämän kaiken väliin ja siirrän katseeni aina kauemmaksi.
Tuonne pellolle ja kauas horisonttiin.


Maalaismaisema.
Äärettömyys.
Laakeaa, avaraa.

Vuodenaikojen värit.


Kyllä se kesä sieltä tulee.
Täytyykin lähteä parantelemaan tuota vihoittevaa selkää grillin pesun ja puunhakkuun merkeissä.


♥ Kesäistä kauneutta päivääsi! ♥