Pääsiäisen jälkeisiä ajatuksia

Pääsiäinenpä se siinä tuli ja meni... ja kyllä olikin hyvä, että pyhät loppuivat. 
Olihan se mukavata ihan vaan olla öllötelläkin, nähdä ystäviä, tarjota kahveeta ja vaihdella kuulumisia puolin ja toisin. Tulipa käytyä myös navetassa, kirkkotulipalossa ja ihan vaan vaatimattomasti lenkilläkin ilta-auringossa.


Kirkkopalo on puhuttanut varmasti lähes jokaista Suomen maassa ja kyllä täytyy sanoa,että näkymä oli pysäyttävä. Tokikaan, kun se ei ollut kotikirkkoni niin asia ei liipannut ihan niin läheltä, mutta kyllä asia mietitytti ja oli mielen päällä tavanomaiseen rakennuspaloon verraten. 
Kyllä maailmantilanne on taas paljon muuttunut. Juuri kun uutisia kuuntelin, oli taas joku kone kaapattu maailmalla... :( Monenlaista turvattomuutta on ilmassa.


Omassa pienessä piirissä on kuitenkin vielä turvallista olla. Voi nauttia niistä pienistä arjen asioista ja nauraa vaikkei naurattaisikaan. 
Pitää vain osata olla onnellinen, että on niin paljon ihania ystäviä ympärillä. 

Toki sitä toivoisi, että kaikilla muillakin olisi turvallista olla ja voisi kertoa ystävälle miltä tuntuu. 



Miten sinun Pääsiäinen sujui?


Muistitko olla öllötelläkin? :)




Mitä tehtäis vai menikö möllöttämiseksi?

Mitä sinä teet Pääsiäisenä?
Minullakin on tällä kertaa monta vapaata ja tekeminen on hukassa... mies kysyi aamulla, mitä tehtäis Pääsiäisenä vai möllötetäänkö tuvassa?

Ensimmäinen ajatus minulla oli, että se möllötys ois hyvä vaihtoehto, mutta ehkä sitä voisi jotain muutakin tehdä. Sitä niin helposti jää omiin nurkkiin nimenomaan möllöttämään ja sitten sitä ihmettelee, mihin on kadonneet kaikki ystävät ja muut sosiaalisuudet.


Mitä vinkkejä antaisit Pääsiäispyhiksi?
Entä mitä ruokia laitatte?
Kutsutteko enemmän ihmisiä patojenne ääreen vai oletteko ihan omassa kinkeripiirissä? ;)


Torstain aloitan pitämällä vaatekutsut naisväelle.
Perjantaina voisi sitten vaikka vähän möllöttää tai änkäytyä jollekin päiväkahville.
Lauantaina meillä liikkuu trullit, siinähän sitä on ohjelmaa yhdeksi aamupäiväksi.
Lauantaiehtoona on tietenkin saunan lämmitys, minkä voisi aloittaa hyvissä ajoin.
Sunnuntaina... 
Ja maanantaihan se menee jo omalla painollaan. :D

Eiköhän ne pyhät siitä taas lutviinnu.



Mitenkähän sitä on nykyään tullutkin niin kotona möllöttäjäksi. Minusta on kyllä kiva, kun vierasta käy ja tykkään leipoa pöydät täyteen herkkuja. Ite on vaan hirviän huono änkiämään mihinkään kahveelle. Viikot menee niin vinhasti töissä aamupäivästä iltaan, ettei viikolla ehdi oikein kotona möllöttämään. Ehkäpä se siinä onkin se syy, miksi viikonloput on vaan kiva olla. ♥

Mitenkäs sulla menee?
Meneekö möllöttämiseksi?

Kevätiloa Naistenillasta!



Kevätmielellä... Kyllä on mukavaa, kun päivät ovat valostuneet ja aurinko ihan jo lämmittää. Harmillista tosin,että kaikki liat ja pölyt näkyvät. Ja minäkö luulin,että meillä on siistiä ja puhdasta.

Liasta huolimatta,pienet väripiristykset tuovat iloa sisustukseen.

Mustavalkoisen tilalle vaihtelin vähän väriä,turkoosia,vihreää ja vaaleanpunaista.




Rairuohot on meillä kylvämättä ja tänäkin vuonna ajattelin antaa Pääsiäisen tulla muilla keinoin.
Tulppaanit,narsissit ja vielä puussa olevat koivunoksat saavat ajaa saman asian.


Kävin viime viikolla K-Raudan järjestämässä naistenillassa Nivalassa. Olipa mukava,kun sain oikein kutsun kirjepostina. Tuollaiset illat ovat kyllä piristäviä. Vaikka minulle sieltä ei kovin suuria visioita tullutkaan, sain vinkkejä sisustamisesta,maalaamista sekä kaakeleiden pesusta etikalla. Parasta oli tietenkin makoisat tarjottavat. 
Pääsiäistä piristämään mukaan tarttui tämä kori sekä 3 narsissia. 

Oletko sinä käynyt Naistenilloissa? 


Pastellia mustavalkoisella

Viikonloppu hurahti vauhdikkaasti ja yhtä vauhdikkaasti meiltä lähti suuri määrä tavaraa. Sain mielettömän virtapiikin ja myin ja annoin tavaraa roppakaupalla. Ah, niiiin ihana tunne! Samalla ahersin monta kaappia siistiksi, pesin monta koneellista pyykkiä ja pesin kauan suunnittelemani peitot ja tyynyt. 

Hetkellisesti mietin lauantaina, että olisi mukava lähteä ostamaan jotain keväistä. Mutta, EI. Kotoa löytyi kaikenlaista mukavaa, kun teki uudelleen järjestelyitä ja laittoi ne " ei niin mieluiset" uuteen kotiin.
 Yksi ihminen kysyi, mistä meillä riittää tavaraa. Kun olenhan myynyt tavaraa ennenkin. Hetken mietin itsekin asiaa, mutta totesin että kyllä sitä kuitenkin tulee vuoden aikana ostettua kaikenlaista, vaatetta ja sisustusjuttuja. Mutta, haittaakse jos kuitenkin pystyn luopumaan niistä?
Tuntuuko sinusta tutulta?


Kukkakaupasta ostin joku aika sitten enkelikellon. Tämä on niin kaunis ja herkkä. Kukasta tulee minulle myös tunteikkaita ajatuksia. Vein tälläisen kukan nyt jo edesmenneelle omaiselle. Hän ei sitä kuitenkaan enää "tarvinnut." Annoimme kukan kiitokseksi hoitajille. 

Makuuhuoneesta poistin mustaa ja laitoin tilalle valkoista ja pastellia. Ihana valo!




Keittiö-olohuoneessa mustavalkoisuus lisääntyi, mutta hyvällä tavalla. 
Makkarin verho päätyi olohuoneen pöydälle ja ruokapöydälle tuli pientä väriä tableteista ja ihanista ruusuista.



Kyllä se kevät vaan saa ihmiseen virtaa! ♥

Mukavaa päivää Sinulle!

Tavarahulinaa

Ihanaista iltaa!
Tiedättekö, olen pitkään pohtinut ylimääräisten tavaroiden myymistä. Tavaroiden kuljettaminen kirppikselle ei nyt innostanut yhtään ja olenhan perustanut Faceen näitä myyntiryhmiä, joten päätin rohkaistua taas ja laittaa tavaraa ruhtinaallisesti kiertoon. 

Aivan mielettömän vapauttavaa!


Enkä ehtinyt tyhjentää kuin vaatehuonetta ja keittiötä, niin olin päässyt jo todella suuresta tavaramäärästä eroon. 
Myytävät tavarat olivat lähinnä sisustustavaroita, käyttöesineitä tai alan kirjallisuutta.
Samalla mietin, miten koristehiekkaa löytyi keittiön kaapista, missä säilytän lasipurkkeja... samalla löytyi Tupperin kannu, jota en edes muistanut olevan...

Monenlaista mööpeliä lähti kiertoon ja 5 vuotta kaapissa olleen yleiskoneen annoin ihan ilmaiseksi. Laite oli ihan toimiva, mutta onhan siihen jo ajanpatina iskenyt. 

Erittäin hyvä tapa ajatella tavaroista on mm. seuraavat:
-Jos et ole muistanut sellaista olevan
-Jos et ole käyttänyt sitä aikoihin
-Jos sinulla on monta samantyyppistä tuotetta
-Jos tavara vaan tuntuu ylimääräiseltä tai siinä on joku, mikä kaihertaa.



Kyllä tuo facebook on vaan kätevä tässä myyntiasiassa. Tavoitat nopeasti suuren määrän ihmisiä, laitat hinnan kohdalleen ja tavara vaihtaa omistajaa.
Tärkeintä on myydä ehjää, siistiä ja kohtuuhintaista tavaraa. Sellaista, mitä itsekin ostaisit.


Huomenna myyntitykitys jatkuu...

Oletko sinä innostunut nettimyynnistä?

Minua houkuttaisi IHAN HIRVEÄSTI laittaa huonekalujakin myyntiin ja myydä oikein kunnolla. Katsoisi sitten lopulta, mitä sitä oikeasti tarvitsee ja haluaa vai pärjäisikö vähemmällä...
No, siihen täytyy vielä kerätä rohkeutta... voi olla että toinen osapuoli voisi yllättyä kotiin palatessaan kun olisi ruokapöytäkin mattoineen häipynyt, sängystä puhumattakaan! :D


Hyvää yötä, Ihanuudet! ♥

Kevään raikkautta, Sinulle!



Villa Emmassa-blogi avautuu jälleen. Kirjoitus-/kuvaustaukoa on nyt pidetty niin kauan kuin siltä tuntui. Katsoin, että viimeiset kuvat oli otettu joulukuusesta ja pakettien avaamisesta. Oli myös mukava kuulla, kun moni sanoi kaivanneensa ja mietti, miksi lopetin kirjoittamisen.

Joskus on vain hyvä ottaa etäisyyttä sellaisiin asioihin, mitkä eivät enää tunnu hyvältä tai omalta. 
Tällä hetkellä tuntuu, että kirjoittaminen on taas tarpeellista ja kevään koittaessa kuvien ottaminenkin on mukavampaa.

Monenlaista ideaa minulla on ollut blogin suhteen. Tänään päivä ehti jo iltaan, ennenkuin ehdin kuvia ottamaan. Päätin kuitenkin ottaa teille kevään raikkaita kuvia ja uusia tuulahduksia.

Tässäpä niitä, olkaa hyvä! ♥


Kukat ja erityisesti hordensia ovat heikkouteni. Monena vuonna olen tämän ostanut ja tänäkin keväänä yritän sitä hoitaa parhaani mukaan.
Pentikin pöytäliina löytyy välillä ruokapöydältä ja tällä kertaa eteisaulasta.


Kevät on täynnä raikkautta ja piristäviä asioita. 


Se on myös vihreyttä, vehreyttä ja uuden kasvua.


Mukavaa, kun tulit käymään Villa Emmassa pitkästä aikaa! ♥

Näemme täällä jatkossakin ainakin muutaman kerran viikossa.

Mukavaa viikon alkua, Sinulle!